Pages

25_08_14

Kevätsipulinipullakin voi pahoinpidellä ja Final Draft

 No niin, tässä on mennyt aamupäivä tapellessa ihan tyhmien asioiden kanssa mutta joskus nekin on tehtävä ja se siitä. Näin eilen erikoisen tapahtuman paikallisen K-marketin parkkipaikalla jossa osallisina oli keski-iän ylittäneen pariskunnan molemmat puoliskot. Äijä lastasi kauppakasseja autoon ja koska välimatkaa oli vähän liian paljon, en kuullut mitä he puhuivat mutta yht´äkkiä tämä rouva alkaa pieksemään ukkoansa kevätsipuleista koostuvalla nipulla. Tiedän, ei saisi nauraa koska tilannehan saattoi olla vaikka mitä, mutta nauroin vedet silmissä kahdesta syystä; en tiedä mistä pariskunnan nainen ammensi voimansa mutta iskujen lyöntitiheys oli käsittämätön ja vaarin hattu, sellainen vanhojen miesten lippis, heilahteli pään toiselta puolelta toiselle vaikka vanha patu koitti torjua toisella kädellä raivottaren lyönnit.

Eikä tässä vielä kaikki, sanoisi Simo Vaatehuoneelta sillä ukon saadessa tarpeekseen vaimonsa väkivallasta, hän keskeytti lastaamisen ja jätti kassit (kolme kappaletta) maahan auton taakse ja istuutui kuskin paikalle. Tästä noin viiden sekunnin päästä ukko starttasi auton ja olen vakaassa uskossa että hänen piti lähteä eteenpäin mutta joko ketuttuksen määrästä tai iskujen tuuperruttamana hän lähtikin pakittamaan jolloin pariskunnan eväät liiskaantuivat heidän pikku Micransa alle. Ukon onneksi rouvalla oli refleksit kunnossa ja hän ehti väistää mutta se huuto; läheisen jäätelökauppiaan kojussa varmasti happani kaikki jädet ja osa parkkipaikalla vanhempiensa kanssa kävelevistä lapsista paskoi housuunsa sillä sen muijan ääni ei ollut tästä maailmasta. Jopa parkkipaikan viereisen puistikon linnut vaikenivat mitä ei tapahdu ihan helposti, tosin niistä suurin osa lehahti lentoon vanhan matamin rääkäisyn aikana enkä usko että ne palaavat enää koskaan viehättävään pikku kaupunkiimme. Tuumin itsekseni että muija tienaisi hyvin kauppalaivastossa, sipulinippu kouraan eikä tarvitsisi pelätä merirosvoutta harrastavia hutheja eikä osumia ja sumussa muut laivat taatusti kuulisivat missä kyseinen paatti on.

Että semmosta, kaikkea sitä näkee kun vanhaksi elää mutta jos asiaa puhutaan, niin aina silloin tällöinhän nousee esiin vanhemman väen toisiinsa kohdistama väkivalta ja nimenomaan parisuhteessa. Tästä ei nimittäin ole kovin montaa vuotta kun oli tapaus jossa pariskunnan...hetkinen oliko se mies joka tappoi vaimonsa lyömällä tätä päähän paistinpannulla vai oliko se toisinpäin mutta ikää oli kuitenkin kummallakin siinä kahdeksankymmenen ikävuoden tienoilla. Olin oikeasti järkyttynyt kun luin tapauksesta, se jotenkin romutti käsitykseni herttaisista vanhuksista. Toisaalta se on samanlainen tabu kuin puhe ikäihmisten seksin harrastamisesta ja mitä median juttuja aiheesta lukee ja kuulee, niin lähes poikkeuksetta unohdetaan se että he ovat ihmisiä ja se on tietysti väärin. Eihän ihmisen itsesuojeluvaisto tai muutkaan vastaavat häviä iän myötä. En nimittäin ole koskaan lukenut uutista jossa olisi juttua eläkeläissjengistä joka pelaa street-hockeyta keskellä motaria tai juttua mummosta joka oli tehnnyt benji-hypyn ilman köyttä.

Asiasta viidenteen, tein eilen makkarakastiketta vanhan liiton ohjeella ja tässä tapauksessa vanhaa liittoa edustaa edesmennyt mummovainaani. On muuten typerä sana ”edesmennyt”. Miten niin edesmennyt, sanastahan saa sen käsityksen että kyseessä olisi joku laiska henkilö, ”olis ny edes mennyt siellä käymään kun kerran lupasi”. Mutta joo, makkarakastikkeen kaveriksi tein perunamuusia laiskan ihmisen tapaan eli potut meni muusiin kuorineen, koska kyseessä oli uutta satoa ja kuoria ei nimeksikään. Ensin tietysti keitin pilkotut potut pehmeiksi, sitten kippasin ne kulhoon jossa liiskasin niitä ensin tällaisella perinteisellä survimella eli suttunuijalla, vaikka suttunuija taitaa olla nimi sellaiselle puiselle ”nuijalle” jota käytettiin Vesijärven kapinan aikoihin. Hieman maitoa, suolaa joukkoon ja lopuksi pamiksilla eli sauvasekoittimella koko hoito tosi sileäksi ja kuohkeaksi. Lopuksi lisäsin muusiin tosi vähän kuivattua tilliä ja ruohosipulia, ne antavat mukavan säväyksen ja varmistavat että lopputuloksesta tulee suun mukaista ruokaa. Ilta meni oman mahan vieressä maaten ja katsellessa Netflixiltä ”Final Draft”:n, siinä on melkoisen kovia ”eläkkeelle” jääneitä urheilijoita. Kannattaa katsella kellä siihen on mahdollisuus.

Semmosta tälle päivää, olkaahan ihmisiksi.

Apotti


16 kommenttia:

  1. No, voihan sipulinippu. Olipahan matsi!
    Usein ei voi olla kuulematta kaupassa käydessään, joidenkin parien keskinäistä sanailua, joka on lievästi sanottuna häijyä. Monet parit kävelevät erikseen, mies muutaman metrin edessä työntäen kärryjä, nainen poimii hyllyltä tavaroita ja kipittää viemään ne kärryyn. Sanaakaan ei sanota, ei edes niitä häijyjä, mulkoillaan vaan toisia.
    Joskus kyllä ihmettelee, mikä saa ihmiset pysymään yhdessä.

    Nyt alkoi tehdä mieli makkaraskastiketta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oot muuten huomannut saman asian! Se on välillä jäätävää katseltavaa kun jompi kumpi pariskunnan osapuolista on tavallaan "alistunut" ja toinen käskyttää ja suoraan snoen kettuilee päin näköä täpötäydessä kaupassa. En voi kanssa käsittää että miksi elää yhdessä jos se elämä on mennyt tuohon malliin. No, voin olla väärässä mutta ennen vanhaanhan katsottiin pitkään eikä ollut oikein soveliasta tai sallittua erota joten ehkä jotain tämmöistä mutta en tiedä.....

      Poista
  2. Huhhuh, kaikkea sitä näkeekin, miesparka, toivottavasti ei kumuloidu kotona niin että pappa hermostuu lopullisesti🙈
    Kiva lukea ruokapostauksia nälkäisenä, makkarakastike ja itse tehty muussi 😋tuli vesi kielelle. Noin minäkin teen muussin jos uusista potuista teen. Minulla on äidin aikuinen survin( ei sentään Jeesuksen aikuinen😂). Kätevä.
    Final Draft vaikuttaisi mielenkiintoiselta mutta ei ole Netflixiä. muita suoratoistokanavia on kyllä.
    Koitetaan olla, tässä tulee aina mieleen se mitä Frank Pappa sanoi aikoinaan että Armotonta menoa! RIP Heimo Holopainen!

    VastaaPoista
  3. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Poistin kommentin koska se jälkihuomautus omaan kommenttiini oli aiheeton. Katsoin ensin että kiireessäni kun kirjoitin oli mennyt sanat sekaisin ja rivit vaan ei ollutkaan.

      Poista
  4. Niin, olisiko sen tapauksen josta tekstissäni kerroin, jotain tällaista että siinä saavutettiinn se piste kun kerta kaikkiaan tuli mitta täyteen.

    Vanhan mallin survin, siis sellainen missä on se monella mutkalla oleva rauta toisessa päässä, on ihan paras ja tuo minunkin survin on mutsivainaan peruja mutta pelittää hienosti. Elämä on nykyään tosiaan armotonta menoa tai ainakin se tuntuu siltä mutta roikutaan mukana 😂

    VastaaPoista
  5. Mä käytän paljon sanaa edesmennyt. Mun mielestä se on hieno. Sehän niin kuin koittaa sanoa, että "edeltä mennyt". Perässä nääs tullaan...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Onhan se tietysti noinkin mutta mä en ole oikein saanut otetta koko sanaan. En kyllä moniin muihinkaan ja olen pohtinut että mikä mussa on vialla kun tuollaiset asiat....ei nyt varsinaisesti häiritse mutta jotka jotenkin tuntuvat, en tiedä.

      Poista
    2. Paljonhan meissä kaikissa on vialla ja on asioita, jotka häiritsee itse kutakin. Mutta sehän elämässä on parasta, kun voi olla oma ittensä vikoineen ja häiriintyneisyyksineen. Mä oon ainakin kaukana normaalista, mutta sehän on just parasta.

      Ja edesmennyt on ihan jees sana, mutta vainaja se vasta outo sana onkin. Vainaja. Täysin vammainen sanaksi. Lainasana ja eihän se edes sovi jokaiselle "vainajalle" kun ei kaikkia surra. Joo sori, lähti laukalle...

      Poista
    3. Kaikki me ollaan häiriintyneitä tai omituisia jollain tapaa, meinaan ettei täyspäistä ihmistä olekaan.

      Poista
  6. Ei mikään ihme, että miehellä paloi pinna, ilmeisesti motkottava vaimo oli ennenkin pilannut kauppareissun tai jonkun muun hetken.

    Äitini, joka oli ruoka-alan ammattilainen, opetti minua, että uusista perunoista ei kannata tehdä muusia, tulee liisteriä, muusi tulee tehdä vanhoista perunoista. Kukin tavallaan, mutta juu, teen juuri tilauslistaa huomiselle Prisman kotiinkuljetusta varten ja nyt on pakko tilata makkaraa. Haistan jo makkarakastikkeen tuoksun vain onko sieltä teiltä päin?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Todennäköisesti ei ollut tosiaan ensimmäinen kerta ja äijällä tuli mitta täyteen.

      Muistaakseni jossain ruokablogissa oli juttua tästä aiheesta joskus kauan sitten ja se liittyi jotenkin uusien perunoiden tärkkelyspitoisuuteen tai siihen että se muuttuu jotenkin mitä vanhempia perunat ovat mutta asiassa lienee vinha perä.
      No sitten ei muuta kuin makkarakastikkeen tekoon, tilaa heti pari paketttia koska sitä menee aina ja paljon, on meinaan hyvä raaka-aine moneen safkaan.

      Poista
  7. No ne sai varmaan makkarasoosinsa kanssa sipulimuussia.

    Meillä on tänään vaan nakkikastikepäivä, ja makaroonilla koska potut meni jo eilen.

    Just eilenköhän se oli ku pohdiskelin mielessäni ikääntymistä, että eihän ihminen paljoa muutu sillä, että se vanhenee. Jos on itsekäs paskiainen niin ei siitä tuu herttaista mummoa tai pappaa. Vähän sama kuin lapsia saadessa, ei sitä muutu yhtäkkiä elämänkoulun käyneeksi viisaaksi äidiksi, joka handlaa tilanteen kuin tilanteen. Kyllä sitä on joskus ihan yhtä ymmällään ja hädissään kuin lapsenakin.

    VastaaPoista
  8. Saattaa olla.

    Viisaita sanoja puhut, ihminen saa syntyessään omanlaisensa luonteen joka sitten jalostuu elämän aikana suuntaan tai toiseen ja mitä tuohon viimeksi mainitsemaasi tulee, niin elämässä tulee varmasti kaikille tilanteita johon mikään aikaisempi kokemus tai opetus ei ole valmistanut millään tavoin.

    VastaaPoista
  9. Olipa hupaisa pariskunta 😁
    Paistinpannutappaja oli pariskunnan naisoletettu puolisko. Niija "edesmennyt" tulee tietysti siitä, että hän on mennyt edeltä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niinpä! Ei olisi saanut nauraa mutta en voinut mitään, se oli parempaa komediaa kuin mitä tv:stä mutta varmasti ikävä tilanne heille.
      Kiitos, mä en enää muistanut kumpi sen teki mutta hirveä juttu joka tapauksessa ja kaipa tuo edesmennyt on ihan järkevä sana mutta mä en jotenkin vaan tajua sitä.

      Poista

Tervehdys matkaaja! Toivottavasti viihdyit Luostarissa, tiedäthän että meillä on täällä Luostarissa kammio varattuna sinulle jos päätät jäädä. Me näet pidämme sinusta.