Pari paksua putkaria ja High Chapparal

 

Minulla on ilo, etuoikeus ja kunnia tuntea joukko raskaasti alkoholisoituneita putkimiehiä eräästä kaupungista – en sano mistä – mutta tottakai kerron teille mikäli en saa näiltä kuparia (nykyisin komposiittimateriaalia) syleileviltä demareilta vapaalippuja heidän tässä lähistöllä pidettävään kesäkonserttiinsa. Harmittaa kun en voi mainostaa heitä enempää mutta he ovat itse asettaneet ehdon ettei heistä eikä heidän keikoistaan saa puhua. Tarkoitan näitä musiikkiin perustuvia keikkoja koska tekeväthän nuo vahvasti Carillolta käryävät miehet muitakin keikkoja päätoimensa lisäksi. He toimivat – uskokaa tai älkää – myös lapsenvahteina ja ovatkin saavuttaneet lähes kulttimaineen näiden alati kitisevien pilttien kaitsemisessa. Erityisesti Erkki ja Sauli, nuo paksuimmat mutta myös hiljaisimmat liitosmuhvien lordit. Mainittakoon tässä vaiheessa välihuomautuksena että putkiukkelit ovat saaneet nimensä kasteessa, heitä ei pidä niistä syyttämän vaan heidän vanhempiaan ja toinen asia, tekstissä vilahtelee kenties lukijalle outoja termejä mutta ne liittyvät kiinteästi näiden pvc – paronien harjoittamaan putkialaan.

Joka tapauksessa, Erkki och Sauli siis ovat lasten kaitsennassa melkoisia virtuooseja vaikka eipä Lennart, Tobias ja Sammael jää pekkaa pahemmaksi eikä maijaa mukavammaksi sillä myös he osaavat kansakuntamme epätoivojen hallintametodit eli lapsenlikkauksen (← sana on saamassa KOTU:n hyväksynnän vuonna 3012 joten hetki täytyy vielä odotella). Yritetäänpä nyt palata Erkkiin ja Sauliin jotka siis ovat myös porukan paksuimmat pojat. Heillä on kuitenkin lievästä ylipainosta huolimatta Taivaan Isän heille antama lahja, yli taittuvat nivelet ja faskiat jotka muistuttavat entisaikojen Hubba-Bubba purukumia ja juuri tästä syystä Eki ja Sakke pystyvät muodostamaan järkkymättömän, ns. High Chapparal – kuvion. 

Kuvio on seuraavanlainen; aina illan koittaessa, kun iltapala on syöty ja rätisevät kakarat ovat käyneet iltapesulla, Ekku ja Sakke asettuvat olohuoneen lattialle niin, että heidän selkänsä ovat vastakkain ja alkavat pyöristää selkäänsä tavalla joka tavan ismolle ja iitalle merkitsisi kuolemaa lopputuloksen ollessa täydellinen ympyrä. High Chapparallia tehostaakseen ja varmistaakseen etteivät ruttuapinat karkaa, he ottavat toisiaan jaloista kiinni. Ekillä siis on pää Saken kantapohjia vasten ja toisin päin. Ympyrän tai aitauksen sisältä katsottuna se muistuttaa kuuluisia katakombeja joissa on luita kasattuna päällekkäin sillä Ekin ja Saken kylkiluut ovat juhlallista katseltavaa. Lienee turha sanoa että mukulat siis kiipeävät ”aitauksen” sisään ja asettuvat lattialle makaamaan kuin pienet mullivasikat. Aitauksen pohja on pehmustettu vilteillä ja ihme shaaleilla jos talosta sellaisia löytyy. Kun töhnämönkeröt ovat asettuneet mukavasti aitauksen sisään, alkaa iltasadun lukeminen jonka jompi kumpi miehistä lukee ja toisinaan ukkelit intoutuvat lukemaan acapella – moodissa koska jostain syystä se viehättää näitä ymmärtämättömiä ihmisalkioita.

Miesten ääni on rauhallinen,juuri ja juuri 20 Khz:n taajuuden yläpuolella joka on tiedemiesten keskuudessa tunnettu enchant – taajuutena sen hypnotisoivan vaikutuksen vuoksi. Taajuudesta on tehty lukuisia tutkimuksia ja intialaisen Chrappadawks – yliopiston laajan, yli 30 000 lasta ja 9000 silmälasikäärmettä koskevan tutkimuksen mukaan pikku pellavapäillä,kuten myös silmälasisnakeilla, aivojen kuuloa käsittelevä alue on vielä kehittymätön ja tästä syystä äänialueet jotka olisivat aikuiselle ihmiselle tuhoisia, vaivuttavat piltit nopeasti syvään koomaan. Tutkimuksen oheistuloksena selvisi myös se mikseivät kakarat tottele mitään eivätkä myös ole kuulevinaan mitään, koska he eivät todellakaan kuule hysteerisen aikuisen käskyjä aivojen kuuloalueen kehittymättömyyden vuoksi ja suurimpana syynä siksi että hysteerisen, stressikyyneliä valuttavan aikuisen epätoivoinen ääni lähentelee tuota taajuusaluetta (kirkuminen, toim.epähuom.) Pahaksi onneksi lasten illanvietosta tulevien vanhempien kannalta myös Sakke ja Eki ovat nukahtaneet lopulta eikä heitä saa hereille maanpäällisin keinoin. Paksujen putkareiden kuorsauksen järisyttäessä taloa, vanhemmilla on kaksi vaihtoehtoa: tunkea perheen äidin ihon hoidossa käytettäviä vanu – und pumpulilappuja tai mitä tolloja ne nyt sitten ovatkaan, korviinsa pari, kolme paketillista tai painua takaisin villiin yöelämän viettoon ja tämä viimeksi mainittu on kyllä ollut se suosituin vaihtoehto. Aamun koittaessa ja putkareiden tyhjennettyä perheen jääkaapin pikku aamiaisen merkeissä, on aika aloittaa uusi päivä.

Usein noilla jakotukkia ihannoivilla putkijunkkareilla onkin tapana, että osa kvintetistä menee hoitamaan lapsia ja osa keikalle (musiikki, ei romukupari). Sammael on porukan säveltäjä ja Lennart sanoittaja koska hän väittää tuntevansa Meren, mitä se sitten ikinä tarkoittaakaan. Tobias on solisti ja tästä syystä putkibändiltä on yhä enemmän ja enemmän vaadittu pelkästään instrumentaalisia kappaleita koska Tobiaksen ääni muistuttaa jäistä sikaa jota vedetään sirkkelin läpi. Muistan eräänkin keikan, jossa osa paikalle saapuneista kuulijoista joutui lähtemään kuuloelinten eli noiden päittemme pikku siipimutterien vuotaessa verta, Tobiaksen laulettua ”In Gloriam Misere, op.1,act: Maalla, merellä ja Messukylässä”. Kyseinen ylistyslaulu pitää vetää todella kovaa ja korkealta ja Tobiaksella on tähän erinomainen ääni hänen pudottuaan traktorin lavalta erään aidan päälle niin, että lopputulemana aidan päällä kulkeva vaakapuu oli hänen jalkainsa (← vähän vanhaa suomea) välissä tai välisä kuten Harjavallassa on tapana sanoa. Tobiakselle ei siis ylä C eikä sitä korkeammat äänet tuota vaikeuksia ja ehkä se on syy miksi pääesikunta on pyytänyt Tobiasta konsertoimaan itärajalla mikäli tilanne niin vaatii.

Itseasiassa mun piti puhua enemmän noiden putkirunkkareiden keikoista koska he ovat itse valmistaneet omat soittimensa putkialan materiaaleista ettekä muuten usko kuinka hienoja soundeja saadaan lähtemään niin perinteisestä kuparista, pvc-muovista ja erilaisista komposiittimateriaaleista, vanhaa kunnon paskarautaa unohtamatta. Ehkäpä sitten joku toinen kerta, vaikka siinä tapauksessa etten saa niitä alussa mainitsemiani lippuja jolloin mun on pakko kertoa että putkijullet on Lahdesta.

Rauhaisaa kesäsunnuntaita teille kaikille

- Apotti -