Tänään pitäisi jälleen olla auton kanssa yhdessä muutossa
eikä suoraan sanottuna huvittaisi yhtään mutta onhan kaveria
autettava. Onneksi ei tarvitse kantaa tai suoraan sanottuna en siihen
pystyisikään. Kävin eilen katsomassa kohteen ja uskoisin että
kolmella keikalla selvitään, mahdollisesti jopa kahdella koska
kaikki pikkusälä on jo viety. Varsinaiset muuttomiehet ovat nuoria,
riskejä miehiä joten ei senkään puoleen pitäisi mennä aikaa ja
vielä kun välimatkakin kohteiden välillä on kohtuuden rajoissa,
niin uskoisin olevani kotona ennen pimeää.
Eilinen oli huono päivä, koko vuorokausi kiputilojen kanssa ja
se myös näkyi kaikessa mitä tein tai jätin tekemättä. Jouduin
perumaan yhden tärkeän menon ja luostarissakin piti tehdä yhtä
sun toista mutta minkäs teet kun kroppa ei anna myöten.
Turhautumisen ei pitäisi antaa näkyä ulospäin mutta toisinaan
kivut ovat sitä luokkaa ettei siltä voi välttyä. Yksi hyväkin
asia mahtuu päivään, kaveri kävi puolestani apteekissa ja sain
”niitä jotka selkiyttävät ajatukset” joten tästä eteenpäin
on hieman helpompaa, ainakin mitä tulee pään sisäiseen
liikenteeseen. Huonona puolena se, että kyseiset raksut kuuluvat
erityisryhmän lääkkeisiin eivätkä näin ollen kerrytä
hintakattoa. Itseasiassa lääkkeistäni kolme on tällaisia joten
sairastamiselle tulee hintaa ja koska eläkkeeni on mitä on, en saa
Kelastakaan jeesiä näiden lääkkeiden osalta. Kolmesti olen
kysynyt ja kolmesti on annettu kieltävä vastaus.
Myöhään illalla, troppauksen jälkeen olo oli sen verran
parempi että tein pitkästä aikaa ruokaa sissimuonien
vaihtoehdoksi, ei mitään vaikeaa vaan ihan pottuja keittelin ja
tein kastiketta johon tuli jauhelihaa, papuja, herkkusieniä ja
hemapaa. Ruokaisaa ja ihan ok, sitä kun on tottunut kaikenlaisiin
comboihin niin lääkkeiden kun safkankin suhteen joten on harva
ruoka mitä en syö. No, poikkeuksena mainittakoon valkosipuli joka
tappaa meikäläisen, samoin oliivit ja jostain kumman syystä
manteli kaikissa olomuodoissaan paitsi mantelimaidossa liotetut
nuudelit, ne ovat ihan hemmetin hyviä. Siinä kolme jätkäntappajaa
mutta kaikki muu menee alas.
Toppahousu-episodin jälkeen olen katsellut käytettyä, vähän
jykevämpää tekoa olevaa ompelukonetta ja tällä ompelijalla jolle
toppikset vein, on liikkeessään jos jonkinlaisia ompelukoneita
myytävänä, mm. sellainen joka palaa oletusasetuksiin joka kerran
kun virrat otetaan pois (=hyvä asia?) ja monia muita mutta tällä hetkellä hinta
on este. Ompelukoneet ovat yllättävän kalliita näin
ompelumaailmaan vihkiytymättömän kantilta katsottuna mutta
kaikkihan maksaa, joten se kai kuuluu asiaan. Toisaalta mun on tehnyt
mieli myös vanhan ajan piirtopöytää, sellaista manuaalista juttua
eikä mitään digidigiä koska sellaisella on piirustusten teko
huomattavasti helpompaa. Mulla on kyllä kaksikin eri digitaalista
versiota joilla teen piirustuksia mutta niissä on omat hyvät ja
huonot puolensa ja koska minulla ei ole mitään useamman tonnin
ohjelmistoja joissa on valmiita pohja- ja seinäratkaisuja, niin
piirtäminen on työlästä eikä niin nopeaa kuin moni ajattelee.
Olen turhan usein kuullut lauseen ”onhan sun helppo kun sulla on
piirto-ohjelma” mutta vaikka niissäkin pystyy luomaan tietynlaisia
malleja, niin jokainen kohde on erilainen eivätkä kaikki mallit käy
kaikkiin kohteisiin. Sitä paitsi mä olen vanhan liiton ihmisiä ja
tykkään että tietyt asiat tehdään tietyllä tavalla.
Piirtopöydän suhteen on vain yksi ongelma; ne ovat melko isoja
rohjoja joten se on suht iso asia, siis jos onnistun ylipäätään
jostain löytämään piirtopöydän.
Mitäs vielä…..jos tänään pääsen ajoissa kotiin, niin
hermorataihminen lupasi tulla käymään, muuten homma menee
huomiselle eikä se ole välttämättä hyvä asia. Kaiken kaikkiaan
olisi hyvä, jos hermorataihminen kävisi aina iltaisin eikä enää
tarvitsisi tehdä mitään eikä lähteä mihinkään, vaan saisi
nauttia hieman helpommista kiputiloista mutta eihän se tietenkään
ole mahdollista. Siispä pitää olla tyytyväinen että ylipäätään
saa apua mutta ihminen on aika ahne otus ja haluaa mahdollisimman
paljon.
Maanantaina alkaa taas projektihommat mikäli sääolosuhteet sen
sallivat, toivottavasti koska tavoitteena on saada pöytä puhtaaksi
jouluun mennessä tai mieluummin joulukuun alkuun mennessä sillä
koko ajan lähestytään kylmempiä kelejä. Nämä mun käteni kun
ovat mitä ovat eivätkä ne oikein toimi kylmässä, tarkemmin
sanottuna sormet. Joulun pyhien ja uuden vuoden jälkeen, heti vuoden
alusta pitäisi alkaa yksi isompi sisäremontti ja toivon totisesti
että se toteutuu. Ei niinkään rahan, vaan mielenterveyden kannalta
ja olisi mukava päästä välillä sisähommiin kun on tullut oltua
koko syksy vesisateissa ja kylmissä tuulissa. Autokin pitäisi
katsastaa tässä kuussa ja toivon todella ettei mitään isompaa
ole, lähinnä päästöt ovat ne jotka aiheuttavat harmaita hiuksia.
En tiedä teistä, mutta minulla on aina ollut tapana ”selvittää”
vanha vuosi ennen uuden vaihtumista koska uusi vuosi on mielestäni
hienoa aloittaa puhtaalta pöydältä, siten ettei mitkään työt
tai muut jutut jää kummittelemaan mutta ainahan tämä ei ole
mahdollista. Mahdollista on kuitenkin karsia määrä mahdollisimman
pieneen ja kun tekee kaikki pikku hommat mitä on vedättänyt pitkin
syksyä, niin pelkästään jo se tuo hyvät fiilikset ja jos
onnistuu tekemään nuo edellä mainitut + yhden isomman homman, niin
aina parempi.
Tämmöstä tällä kertaa, kaikkea hyvää ja muistakaa olla
ihmisiksi.
