No niin, tässä on mennyt aamupäivä tapellessa ihan tyhmien asioiden kanssa mutta joskus nekin on tehtävä ja se siitä. Näin eilen erikoisen tapahtuman paikallisen K-marketin parkkipaikalla jossa osallisina oli keski-iän ylittäneen pariskunnan molemmat puoliskot. Äijä lastasi kauppakasseja autoon ja koska välimatkaa oli vähän liian paljon, en kuullut mitä he puhuivat mutta yht´äkkiä tämä rouva alkaa pieksemään ukkoansa kevätsipuleista koostuvalla nipulla. Tiedän, ei saisi nauraa koska tilannehan saattoi olla vaikka mitä, mutta nauroin vedet silmissä kahdesta syystä; en tiedä mistä pariskunnan nainen ammensi voimansa mutta iskujen lyöntitiheys oli käsittämätön ja vaarin hattu, sellainen vanhojen miesten lippis, heilahteli pään toiselta puolelta toiselle vaikka vanha patu koitti torjua toisella kädellä raivottaren lyönnit.
Eikä tässä vielä kaikki, sanoisi Simo Vaatehuoneelta sillä ukon saadessa tarpeekseen vaimonsa väkivallasta, hän keskeytti lastaamisen ja jätti kassit (kolme kappaletta) maahan auton taakse ja istuutui kuskin paikalle. Tästä noin viiden sekunnin päästä ukko starttasi auton ja olen vakaassa uskossa että hänen piti lähteä eteenpäin mutta joko ketuttuksen määrästä tai iskujen tuuperruttamana hän lähtikin pakittamaan jolloin pariskunnan eväät liiskaantuivat heidän pikku Micransa alle. Ukon onneksi rouvalla oli refleksit kunnossa ja hän ehti väistää mutta se huuto; läheisen jäätelökauppiaan kojussa varmasti happani kaikki jädet ja osa parkkipaikalla vanhempiensa kanssa kävelevistä lapsista paskoi housuunsa sillä sen muijan ääni ei ollut tästä maailmasta. Jopa parkkipaikan viereisen puistikon linnut vaikenivat mitä ei tapahdu ihan helposti, tosin niistä suurin osa lehahti lentoon vanhan matamin rääkäisyn aikana enkä usko että ne palaavat enää koskaan viehättävään pikku kaupunkiimme. Tuumin itsekseni että muija tienaisi hyvin kauppalaivastossa, sipulinippu kouraan eikä tarvitsisi pelätä merirosvoutta harrastavia hutheja eikä osumia ja sumussa muut laivat taatusti kuulisivat missä kyseinen paatti on.
Että semmosta, kaikkea sitä näkee kun vanhaksi elää mutta jos asiaa puhutaan, niin aina silloin tällöinhän nousee esiin vanhemman väen toisiinsa kohdistama väkivalta ja nimenomaan parisuhteessa. Tästä ei nimittäin ole kovin montaa vuotta kun oli tapaus jossa pariskunnan...hetkinen oliko se mies joka tappoi vaimonsa lyömällä tätä päähän paistinpannulla vai oliko se toisinpäin mutta ikää oli kuitenkin kummallakin siinä kahdeksankymmenen ikävuoden tienoilla. Olin oikeasti järkyttynyt kun luin tapauksesta, se jotenkin romutti käsitykseni herttaisista vanhuksista. Toisaalta se on samanlainen tabu kuin puhe ikäihmisten seksin harrastamisesta ja mitä median juttuja aiheesta lukee ja kuulee, niin lähes poikkeuksetta unohdetaan se että he ovat ihmisiä ja se on tietysti väärin. Eihän ihmisen itsesuojeluvaisto tai muutkaan vastaavat häviä iän myötä. En nimittäin ole koskaan lukenut uutista jossa olisi juttua eläkeläissjengistä joka pelaa street-hockeyta keskellä motaria tai juttua mummosta joka oli tehnnyt benji-hypyn ilman köyttä.
Asiasta viidenteen, tein eilen makkarakastiketta vanhan liiton ohjeella ja tässä tapauksessa vanhaa liittoa edustaa edesmennyt mummovainaani. On muuten typerä sana ”edesmennyt”. Miten niin edesmennyt, sanastahan saa sen käsityksen että kyseessä olisi joku laiska henkilö, ”olis ny edes mennyt siellä käymään kun kerran lupasi”. Mutta joo, makkarakastikkeen kaveriksi tein perunamuusia laiskan ihmisen tapaan eli potut meni muusiin kuorineen, koska kyseessä oli uutta satoa ja kuoria ei nimeksikään. Ensin tietysti keitin pilkotut potut pehmeiksi, sitten kippasin ne kulhoon jossa liiskasin niitä ensin tällaisella perinteisellä survimella eli suttunuijalla, vaikka suttunuija taitaa olla nimi sellaiselle puiselle ”nuijalle” jota käytettiin Vesijärven kapinan aikoihin. Hieman maitoa, suolaa joukkoon ja lopuksi pamiksilla eli sauvasekoittimella koko hoito tosi sileäksi ja kuohkeaksi. Lopuksi lisäsin muusiin tosi vähän kuivattua tilliä ja ruohosipulia, ne antavat mukavan säväyksen ja varmistavat että lopputuloksesta tulee suun mukaista ruokaa. Ilta meni oman mahan vieressä maaten ja katsellessa Netflixiltä ”Final Draft”:n, siinä on melkoisen kovia ”eläkkeelle” jääneitä urheilijoita. Kannattaa katsella kellä siihen on mahdollisuus.
Semmosta tälle päivää, olkaahan ihmisiksi.
Apotti
