Hulkkosen kalsarit: Nightmare edition

 No joo, taas ois pari sanaa Hulkkosesta. Se soitteli jo aamu viiden aikaan ja kärtti että lähtisin sen kanssa käymään rautakaupassa, piti kuulemma ostaa iso partti painekyllästettyä lankkua ja lautaa koska hän alkaa tuottamaan sianlihaa isommassa mittakaavassa ja oli jostain lukenut että sianpaska syövyttää kaikki muut paitti ei painekyllästettyä puuta. Vittu se on pimee äijä. No eipä mitään, kohautettiin ison rautakaupan noutopihalle ja Hulkkonen löi trukkia ajavalle ukolle lapun ja sanoi että voisko se nostaa listassa olevat puutavarat kyytiin. Hulkkosella näet on iso telikärrry josta saa sivulaidat pois joten trukilla pystyy lastaamaan siihen mikä on iso plussa, varsinkin kun puutavaraa oli niin pajon että kysyinkin Hulkkoselta onko se varma että kärry kestää. Hulkkonen vakuutti että kyllä kestää vaikka kärry on ilmeisesti huollettu viimeksi noin kolme vuotta Nokian nuijasotien jälkeen. Eikä tilannetta yhtään helpottanut että oltiin liikkeellä Hulkkosen vanhalla Toyota Corollalla jonka viimeisintä katsastuspäivää en uskaltanut edes kysyä.

Kun puutavara oli saatu kyytiin ja kuorma sidottua, niin sanoin Hulkkoselle että pitää olla punainen lippu koska kuorma ylettyi noin puolitoista metriä peräkärryn takalaidan yli. Hulkkonen sanoo että mistä vitusta hän semmoisen repäisee ja kerroin että niitä on ihan myynnissä kyseisessä rautakaupassa. Minen rahojani semmoiseen tuhlaa (painekyllästetyt maksoivat 984,60,- euroa ja lipun olisi saanut kolmella eurolla mutta Hulkkonen on vajakki niin minkäs teet), hän sanoi ja hävisi rautakaupan uumeniin. Vähän ajan päästä hän tulee takaisin kädessään jotain joka on ehkä joskus ollut punainen ja kun katsoin tarkemmin, niin ne olivat olleet alunperin miesten pitkät kalsarit jotka oli katkaistu polven kohdalta mutta vaikutti siltä että kyseessä oli ehta reliikki joka oli kulkenut läpi vuosisatojen.

En yhtään ihmettele vaikka ne ois ollut alunperin Tsingis-kaanin kalsarit ja sitten kulkeutuneet läpi ajan aina ranskan vallankumouksen (Vive la Hulkkosen calsar!) yhdysvaltain sisällisodan läpi suomalaisen jääkärin kinttuhin Raatteen tien rintamalle, no ei tietenkään tämmösessä aikajanassa koska se heittää mutta tajuatte pointin. Mä kysyin Hulkkoselta että mistä vitusta sä noi revit ja se vastas että oli sanonut myyjälle että nyt on pakko päästä paskalle joten se oli sitten vessassa riisunut noi ihme tekeleet jalastaan ja nyt se roikotti niitä kädessään kuin jotain majavan nahkaa. Ymmärrän että jos vanhalla miehellä on kalsareissaan perävärkin kohdalla jarrutusjälki mutta nämä Hulkkosen kalsarit olivat kuin muinainen luola johon esi-isämme ovat läpsineet käsillään jälkiä ja tökkineet jollain perkeleen hiiltyneellä kepillä jotain ihme viivoja. Ihan oikeesti, ne oli järkyttävän näköiset ja varmaan nähneet pesukonetta viimeksi sillloin kun Cylinda keksittiin vuonna kivi ja linkous.

Hulkkonen sitoi kalsarinsa puutavaranipun päähän ja kotimatka alkoi. Koska jouduimme ajamaan jonkin matkaa kaupungilla, satuin vilkaisemaan taaksepäin ja näin useamman naakan nokkivan Hulkkosen kalsareita. Luulin ensin että nyt sitten naksahti päässä joten vilkaisin toisen kerran ja tällä kertaa naakkojen seuraan oli liittynyt puluja, variksia ja olipa sielä kolme talitinttiä ellen ihan väärin nähnyt. Huomautin asiasta Hulkkoselle joka totesi että varmaan grillirasva ja kalan perkaamisesta jääneet hajut houkuttelivat lintuja. Pyysin tarkennusta ja Hulkkonen kertoi usein grillaavansa joko lihaa tai paistavansa kalaa kalsareillaan ja tuleehan sitä pyykäistyä käsiään välillä punttiin, kais tiät? Sanoin etten todellakaan tiedä koska en a) grillaa kalsarit jalassa ja b) vielä vähemmän käytän kalsareitani käsipyyhkeeenä. Liikenne eteni hitaasti kaupungilla ja lintuja alkoi kertyä hälyttävä määrä Hulkkosen kalsareiden kimpppuun, sen mitä tarkastelin tilannetta, niin erityisesti vasemmasta puntista käytiin kiivasta taistelua ja kysyinkin uteliaisuuttani syytä moiseen johon Hulkkonen että häneltä oli livahtanut kädestä purkki erityistä curry-kastiketta joka oli tehty luuytimestä ja koko satsi oli osunut vasempaan lahkeeseen.

Tässä vaiheessa meillä oli peräkärryssä laiton määrä painekyllästettyä puutavaraa, noin kolmekymmnentä lintua - useita eri lajeja - ja jostain syystä vanha demarien vaalimainos, sellainen tolppaan kiinnitettävä juliste. Sanoin Hulkkoselle että kohta tulee ramppi ja ajat saatana sinne että päästään pois täältä ihmisten silmistä ja Hulkkonen teki työtä käskettyä. En tiedä onko linnuilla joko helvetin wifi tai jotain mutta kun ajettiin motaria eteenpäin, niin taivas oli mustanaan jos jonkinlaista siivekästä ja sitkeimmät olivat tarttuneet Hulkkosen kalsareihin. Sieluni silmin näin David Attenboroughin kuvausryhmineen Hulkkosen Corollan katolle rakennnetussa telineessä ja Davidin kertovan sillä jaa vähän perkeleen rauhallisella äänellään "ja tässä näemme suomalaisten naakkojen mieltymyksen erityisesti hullujen paskaisiin, reikäisiin alkkareihhin ja niissä kiiinni oleviin rasva ja ihme barbaque-jäämiin". Ihan hemmetin hyvää Suomi-mainosta. Hävetti vaikka kaikki olikin vaan mun päässä tapahtuva kuvitelmaa.

Etenimme motaria sataa neljääkympppiä, peräkärry huojui vaarallisesti ja Hulkkosen kalsareista kiinni pitävillä naakoilla alkoi sulat lentelemään irti ja täytyy sanoa että nauratti perkeleesti koska en ole ennen nähnyt alastonta naakkaa. Kauempana taivas oli mustanaan lintuja ja ne seurasivat meitä. Viimein päästiin Hulkkoselle ja huusin että irrota ne naakat ja polta kalsaris, se tuomiopäivän parvi on kohta täällä. Hulkkonen irroitti naakat jotka lähtivät sulat menetettyään pomppimaan poispäin ja se mitä Hulkkonen teki seuraavaksi, sai mut pitelemään päätäni. Se vitun mielipuoli heitti gallonan bensaa kalsareittensa päälle ja tuikkas tuleen, harmi vaan kun ne kalsarit olivat edelleen kiinni siinä puutavarakuormassa joten koko roska paloi vallan helvetillisellä liekillä. Kaupungista meitä seurannnut naakka - ja muu lintuparvi (about 15000 yksilöä) kiereteli korkeuksissa ja katseli alas Hulkkosen pihamaalle missä paloi tonnin edestä painekyllästettyä plus peräkärry ja melkein yks Corolla.

Uskokaa pois, toisinaan on raskasta olla Hulkkosen kaveri.

Apotti

Hulkkosen äiti ja 18000:n kanan plääni

 Hulkkosen äiti soitti. Puhelu oli hyvin yksipuolinen, kuuntelin vanhan Kaisan valitusta siitä että miksi korkeimmat voimat rankaisevat häntä eräistä pikkujouluista joissa hän oli osallisena kuusikymmentä kaksi vuotta sitten. Siellä illan edetessä munatotia ja vähän muutakin oli mennyt ryhtevästi, kuten Kaisa asian ilmaisi ja kuinka ollakaan, hän pamahti paksuksi. Hulkkoselle Kaisa ei ole koskaan kertonut kuka Hulkkosen isä on, ja vannotti minuakin pitämään turpani kiinni. Kaisa joka on aika suorapuheinen, sanoi että hän oli jo jonkin aikaa tuntenut firman mainososastolla työskentelevään Kuusistoon, komeaan ja kroppansa kunnossa pitävään mieheen seksuaalista kiinnostusta. Kaisa ei niinkään välitä henkisestä puolesta sillä hän joutunut saattamaan haudan lepoon kolme aviomiestään ja ahkerana, pitkää päivää tekevänä yksilönä hän töistä tultuaan kävi suihkussa, söi ja saattoi katsella hetken aikaa televisiota ennen nukkumaan menoa mutta monesti päivä meni niin pitkäksi ettei hän jaksanut aina edes syödä, vaan kaatui sänkyyn suihkusta tultuaan.

Mainittakoon tässä että jokaisen aviomiehen kuoltua, Kaisa viipyi kolmesta päivästä jopa viikkoon poliisiaseman tiloissa koska miesten kuolemat olivat kaikkea muuta kuin luonnolliset. Ensimmänen, Väinö nimeltään, oli hävinnyt yht'äkkiä ja poliisin tullessa selvittelemään Väinön kohtaloa, pöydällä oli vieläkin Väinön soppalautanen joka oli kuuma ja oudommaksi tilanne meni sillä lattialla ei ollut mattoja ja näytti siltä kuin se olisi pesty hetki sitten. Näin ollen heräsi kysymys että mihin Väpä oli mennyt, kesken ruokailun? Kohtalo jäi arvoitukseksi niin poliisille kuin kaikille muillekin, tosin aikojen päästä sutari oli ihmetellyt leivinuunia rassatessaan että miksi tuhkan joukossa oli paljon messinkinappeja ja pala lasia, joka muistutti halpis Specsavereitten vasempaa linssiä. Lähes muodottomaksi mennyt mutta oli kuitenkin tunnettavissa.

Aviomies nro 2, Kauko Valtteri Suhonen taasen oli mätkähtänyt rintamamiestalon toisen kerroksen ikkunasta suoraan alapuolella olevaan kivikkoon. Poliisien tullessa jälleen samaan taloon kahden vuoden tauon jälkeen, epäilykset heräsivät taas koska lattialla oli lakanasta tehty köysi jonka toinen pää oli kiinni huoneessa olevan sängyn jalassa mutta toinen pää, se mikä oli sijainnut Kaukon vatsan ympärillä, lojui lattialla ja näytti kuin siltä kuin sitä oli leikelty saksilla. Oletettua, saksittua loppupäätä ei kuitenkaan löytynyt mistään, ei edes alhaalla olevasta kivikosta. Tällä kertaa Kaisa oli kuulusteluissa viikon. Suhonen, joka toimi erään firman työsuojeluvastaavana, oli tunnettu siitä että hän meni välillä yltiöpäisyyksiin myös vapaa-ajalla, oman sekä muiden turvallisuudesta huolehtimisen kanssa ja toisekseen, Suhonen pelkäsi korkeita paikkoja eikä olisi missään nimessä luistanut työturvallisuudesta pestessään ikkunoita reilu neljän metrin korkeudessa koska Suhonen puhdisti joka kerta myös ikkunoiden ulkopuolella olevat vuorilistat ja vesipellin joten hän joutui hieman kurkottelemaan tyhjän päällä. Lisäksi Suhosen paidan selkäpuolella oli selvästi havaittavissa kaksi kämmenen kuvaa ja kuinka ollakaan, Kaisa väitti tehneensä tapahtumahetkellä keramiikkatöitä talon ensimmäisessä kerroksessa.Todisteita ei kuitenkaan ollut riittävästi ja Kaisa vapautettiin.

Kolmas aviomies, sähköasentaja Matias Surakka, heitti veivinsä oltuaan vaihtamassa talon vanhaa sulaketaulua uuteen. Surakka tunnettiin pilkun nussijana joka teki kaiken by the book ja näin ollen poliisi uskoi hänen tehneen tarvittavat turvajärjestelyt irroittaessaan taloon tulevan syöttökaapelin mutta jostain syystä siinä kulki virta ja sähköisku oli sen verran raju ettei Surakan piloille ryypätty sydän kestänyt sitä ja hän nuukahti niille sijoilleen. Tällä kertaa Kaisa viipyi poliisiasemalla neljä vuorokautta ja Kaisan omien sanojen mukaan häntä kuulusteltiin tauotta, 24 tuntia vuorokaudessa samoin kuin aviomies kakkosenkin kohdalla. Tuloksetta, tapaus merkittiin kirjoihin työtapaturmana. Kaisa oli tottunut valvomaan ankaran työnteon myötä, normaalisti hänellä oli kolme työpaikkaa mutta eräänä vuonna jopa neljä, kun Hulkkoselle piti hommata hammasraudat mutta johtuen Hulkkosen astetta rujommasta ulkomuodosta, ne piti modata piisaminraudoista koska normi hammasraudat olisivat näyttäneet Hulkkosen leegoissa lasten junaradalta eikä niistä olisi ollut mitään hyötyä.

Kyseisenä vuonna Kaisa aloitti työpäivänsä yhden aikaan yöllä jakamalla päivän aviisia sen tilanneille ihmisille, sitten hän polki pyörällään 18:sta kilometrin päässä olevalle maatilalle jossa hän teki lomittajan hommia, sieltä suoraan tehtaalle ja kotimatkalla hän poikkesi kuudessa eri paikassa joissa hän toimi henkilökohtaisena avustajana. Kun ne oli tehty, niin taas piti mennä maatilalle iltalypsyt tekemään ja sieltä suoraan kotiin laittamaan Hulkkoselle joka oli vielä tuolloin pieni poika, jotain mämmiä ettei poika kuolisi nälkään. Näin ollen hän pääsi nukkumaan 23.40 ja taas aamuyöstä sama rumba päälle joten Kaisasta voisi käyttää termiä "bad ass bitch". Palatakseni vielä Kaisaan ja hänen välinpitämättömyytensä käydä henkeviä keskuteluita vastakkaisen sukupuolen kanssa, hän kysyttäessä vastasi ettei jaksa enää iltaisin kuunnella niiden vajakkien kitinöitä, niitä kun ei ole älyllä siunattu ja artikulaationkin kanssa on vähän niin ja näin. No, se siitä.

Kaisan soitto koski Hulkkosen uusinta tempausta, hän oli nimittäin törmännyt netissä kananmunien tuotantotapoihin, niitähän on ihme vapaan kanan munat (siis munat vai kananmunat, häh?), on luomumunia ja virikkeellisiä munia mutta Hulkkonen oli ihastunut tähän vapaan kanan munat -metodiin ja koska Hulkkonen on Hulkkonen, niin mikään ei ole normaalia tai edes lähellä sitä. Ensinnäkin hän oli valehdellut Kaisalle, omalle äidilleen että on saaut myyntiedustajan paikan jostain isosta firmasta ja nyt tarvittaisiin kipeästi omaa autoa joten mitä jos hän myy jokusen hehtaarin äidilleen kuuluvaa metsää? Vittuuntunut ja väsynyt Kaisa oli todennut että okei, myy muutama hehtaari ja osta auto mutta häivy siitä vinkumasta. Hulkkonen teki työtä käskettyä ja oli tietenkin luonnollista että muutama hehtari muuttui 120:ksi hehtaariksi minkä johdosta Kaisa sai pahemman luokan paskahalvauksen. Parin hajusuolakilon ja muiden elvytysyritysten tuloksena Kaisa oli saatu tajuihinsa ja Hulkkonen oli käynyt heti selittämään että myyntitapahtumassa ostaja (UPM) oli tehnyt kirjaamisvirheen ja aiotut 12:a hehtaaria oli muuttunut 120:ksi eikä häntä tulisi syyttää toisten virheistä.

Ehkä Kaisa olisi selvinnnyt tai ottanut kaiken paremmin mutta kun Hulkkosesta puhutaan, saaga ei suinkaan loppunut tähän. Hulkkonen oli ostanut 18000 kanaa ja vapauttanut ne kotitilaa ympäröiviin metsiin. Kaisan kerronta katkesi tasaisin väliajoin kuuluvaan pulputukseen ja arvasi että olisin kysynyt kuitenkin, joten hän kertoi vetävänsä kolmen tähden Jaloviinaa joita hänellä oli jemmassa kolme lekkeriä. Kaisa sanoi ettei kaikkia kerralla, hän vetää tämän lestin nyt samalla kun tässä jutellaan ja loput kaksi sen jälkeen kun hän päästää ilmat pellolle siitä vajakista. Rajua puhetta äidiltä omasta pojastaan mutta mä ymmärrän Kaisaa. Kuvitelkaa jos teillä olisi lapsena F5 - luokan hurrikaani jonka älykkyysosamäärä on pakkasen puolella, niin ei mikään ihme jos palaa käämi eikä varsinkaan Hulkkosen tapauksessa jonka tuhovoima on samaa tasoa kuin tällä hurrikaanilla. Kaisa jatkoi, kertoi että nyt siellä juoksee pitkin metsiä poliisi, Hulkkonen, armeija, VAPEVA ja lähemmäs 300 muuta vapaaehtoista.

Kaisa kertoi löytäneensä Hulkkosen työpöydän laatikosta täysin kipeitä suunnitelmia kuten se, että Hulkkonen aikoi jalostaa kanat niin etteivät ne muni kuin kerran vuodessa mutta sitäkin enemmän. Muninta ajoitettaisiin pääsiäisen pyhien kanttiin jolloin Hulkkonen tarjoaisi hurjan pääsiäisriehan jossa kakarat vanhempiensa kera osallistuisivat suuren munajahtiin ja näin munat tulisi kerättyä kaikkialta lähimetsistä ja vähän kauempaakin. Markkinointitempausta varten munilleen, siis kananmunilleen, Hulkkonen oli suunnitellut MunTiki - purjehduksen jonka hän tekisi Turusta Tukholmaan. Ensin piti vaan imeä tyhjäksi 9877 kananmunaa mikä Hulkkosen laskelmien mukaan riitti pitämään hänet pinnalla ja jotka hän liittäisi kontaktiliimalla yhteen ja näin hänellä olisi munainen versio KonTikistä ja hän pääsisi Heyerdhalin rinnalle suurien seikkailijoiden kuolemattomalle listalle. Tässä kohtaa puhelua Kaisan ääni oli jo niin käsittämätöntä mongerrusta että ehdotin puhelua jatkettavan huomenna. Kaisa örisi jotain jonka tulkitsin hyväksynnäksi ehdotukselle ja suljin puhelimen.

Etttä tämmöstä, munarikasta viikon alkua kaikille ja muistakaa olla ihmisiksi.

Apotti

Numerologia - totta vai tarua?

 Tässä oli eilen puhetta Pöllön, Päivin ja Puskiksen kanssa numerologiasta joten nyt sitten hieman lisää aiheesta. Yleinen käsitys aiheesta on, että se kuuluu pseudotieteiden piiriin mutta pitänee sanoa tähän että on olemassa asioita jotka kuitenkin hämmästyttävästi näyttävät osuvan kohdalleen numeroiden perusteella. Esimerkiksi oman elämänpolkuni numero on 5, joka tarkoittaa seuraavaa:

“Viisi symboloi muutosta, seikkailunhalua ja vapautta. Tämä numero kertoo itsenäisyydestä sekä elämän monipuolisuudesta. Numero 5 saattaa viitata myös uteliaisuuteen, jännityksen hakuun ja haluun kokea uusia asioita”.

Okei, moni siellä tuhahtaa että joo, yleispätevä vastaus lähes kaikille, aivan kuten horoskoopeissakin mutta puretaanpa hieman tätä mun  omaa  elämänpolkua.

- Muutos: Elämässäni on ollut tasan viisi käännekohtaa jotka ovat vaikuttaneet siihen mitä nyt olen ja ne ovat kaksi avioliittoa, yksi vankilatuomio, selviäminen alkoholiriippuvuudesta ja työtapaturma jonka vuoksi olen eläkkeellä.

-Seikkailunhalu: Koska luonteeseeni kuuluu se, että kyllästyn melko pian tasaisena jurruttavaan elämään ilman mitään poikkeavaa, toisin sanoen tappavan tylsään arkeen ja olen erittäin impulsiivinen ihminen, olen usein ollut kusessa tai kärsinyt taloudellisesti näistä “seikkailuistani” joista osa on syntynyt harkinnan perusteella tai sitten kuten valtaosa - puhtaasti hetken mielijohteesta. Vajaa kymmenen kertaa olen lähtenyt ulkomaan reissuun ilman mitään vaihtovaatteita tai ylipäätään mitään matkatavaroita, vain passi ja hieman rahaa mukanani. Olen herännyt silloisessa Leningradin kaupungissa aivan toiselta laidalta kaupunkia täysin perse auki ja tilanteessa, jossa minun olisi pitänyt olla hotellilla mistä lähti bussimme kohti Suomea. Samassa tilanteessa kaksi kertaa Ruotsissa ja kerran Virossa. Olen luvan kanssa ryypännyt (juonut kahvilikööriä kyyditsemisen ajan) poliisiautossa, olen herännyt naisen ja miehen vierestä (pariskunnan? keskeltä) tietämättä missä olin ja saatuani vaatteeet päälle ja lähtiessäni talosta ulos, niiden saatanan koira puri jalkaan. Olen tehnyt reissuillani ihme vetoja, mm. siitä että osaanko ajaa bussia Moskovassa lähtöpisteestä hotellille ja njet, en osannut kuin osan matkaa. Mainittakoon tässä että bussin virallinen kuskikaan ei ollut selvin päin mutta oli yö, joten liikenne oli suht rauhallista ja no, oltiin venäjällä.

- Uteliaisuus: Sitä riittää, monien mielestä liikaakin varsinkin sellaisissa yhteyksissä joissa on joko vähäinen tai huomattava loukkaantumisen vaara. Esimerkkeinä kun tehdään alumiinijauhosta (sitä on saatavilla kun osaa etsiä netin oikealta suunnalta), astianpesuaineesta ja bensiinistä osavassa suhteeessa seos (= napalmia) ja sytytetään pienen räjähteen avulla (iso kiinalainen), tehdään perinteinen paukku Y-lannoksesta, vetyperoksidistä ja bensasta ja tungetaan seos vanhaan, metalliseen polkupyörän pumppuun jonka toinen pää on lyöty kasaan (se pää joka laitetaan pyörän venttiiliin) ja toiseen päähän (pumpun mäntä, varsi poistettu) jossa on reikä (se päätylevy kierretään takaisin männän poiston jälkeen), laitetaan sytyslanka ja asetetaan tämä pikku paukku vaikkapa kantoon porattuun reikään. Kanto räjähtää tuhannen pillun päreiksi mutta kuten minunkin tapauksessani, kannosta lentää kahden nyrkin kokoinen pala suoraan ohimoon ja taju pois + aivotärähdys joten en suosittele. Sitten on enemmän ja vähemmän sähköiskuja tyylillä “et uskalla kokeilla onko tossa piuhassa virtaa” (= kaksi kertaa voimavirtajohto, toisella kertaa ensivaste tahdisti sydämenlyönnit kohdilleen) ja muita kokeiluja pelkästä uteliaisuudesta.

- Itsenäisyys: olen aina pyrkinyt olemaan ja elämään siten, etten ole riippuvainen kenestäkään tai mistään, joskus huonommin ja joskus paremminkin mutta periaate on tämä.

- Monipuolisuus: Kiitän korkeimpia voimia siitä että minut on luotu ekstrovertiksi, koska se että uskaltaa lähestyä ja alkaa tekemisiin jonkun tai joidenkin ihmisten kanssa, on rikastuttanut elämääni monilla tavoin. Suurimmaksi osaksi, no te olette lukeneet Hulkkosesta joka on todellinen, samoin kuin Kämäläinen joka sekin piru-, vai pitäisikö sanoa pappisparka on todellinen eikä näiden kahden tunteminen suinkaan ole tuonut elämääni harmoniaa, vaan pikemmin “ei jumalauta” -hetkiä mutta aika usein myös mielenkiintoisia hetkiä mistä heille iso kiitos. Paljon on elämässäni ollut myös hienoja ja hyviä hetkiä, olen saanut nauttia pyyteettömästä hyväntahtoisuudesta ja olen myös saanut olla osallisena toteuttamassa pyyteetöntä hyväntahtoisuutta ja ne ovat hetkiä joita en vaihtaisi mistään hinnasta. Lukuisia talkootunteja, keskellä yötä lähtemisiä jonnekin päin kun on auto hajonnut uuksan kuuseen (= valkoinen piste kartalla) tai joku on päätynyt putkaan jossain ihme paikkakunnalla mutta pois päästyä ollaan tilanteessa jossa ei ole rahaa ja pitäisi päästä kotiin.

- Jännityksen haku: Se on motivoinut minua koko ikäni koska se mahdollisuus että kohta sattuu jos homma ei mene putkeen tai nyt jos mä teen näin, niin tulee tehtyä kunnon tili -ajattelutapa eli riskien otto on se joka viehättää. Ymmärrän sen että elämän perusasioihin kuuluu hoitaa asiat niin että ollaan vakaalla pohjalla, mutta se on perin tylsää koska jos ihmisellä ei ole koko ajan haasteita, ihminen alkaa regressoitua ja se on huono asia se. Kukaan ei halua kehityksensä ottavan takapakkia.

Olen jurissut omasta elämästäni jo ihan liikaa, lopuksi laitan muutaman linkin jotka valottavat numerologiaa ja pääsette itse laskemaan oman elämänpolkunne ja muutenkin tutkimaan aihetta:

Numerologia ja 0 - 9 numeroiden merkitys

Numerologia (Wikipedia)

Numerologiaa (Terve.fi)

Astro foorumi

Tällaista tällä kertaa, kaikille oikein leppoisaa sunnuntaita ja elokuun viimeistä päivää.

Niin ja vielä tätä ja kuuntelette jumalauta loppuun asti!

(Naisella hikoo ilmeisesti käsi koska miksi se muuten pitäis tota rättiä posken ja käden välissä vai onko tää joku noiden sisäpiirin juttu?

Ps.  and edit 11.55: Good morning CNN!

Apotti

Hornanhenki Hulkkonen

 Okei okei, maakunnasta tullessani ja syötyäni oli niin ryytynyt, että oli pakko tehdä välikuolemat jotka venyivät koska edellinen yö meni valvoessa. Nousin laatikosta eli sängystä vähän ennen aamu kolmea, vanhojen ihmisten sanontahan on nukkumaan mennessä että “pitää laittaa luut laatikkoon”, tämä on meidän saatanan vanhojen ihmisten sisäpiirin juttu, samoin kuin “jos ei ole kaatumisia vappuun mennessä, löytyy koiranpaskaa kengässä”. Jep, tiedän että hieman kipeitä sanontoja mutta me vanhukset olemme todella kipeitä, yleensä henkisesti joten meille ei pidä vittuilla eikä meitä pidä väheksyä tai päätyy teholle. Useimmilla meistä on vähintään piirinmestaruuksia joko karatesta, nyrkkeilystä, capoerasta tai Krav Magasta joka on hyvin suosittu eläkeläisten keskuudessa ja siksipä joka helvetin bingossa on vähintään kaksi poliisipartiota valvomassa että edes suurin osa pysyy hengissä seuraavaan lääkkeiden jakoon asti. Ettäs tiedät kun seuraavan kerran kun yrität kiilata kassajonossa, voi olla hyvinkin viimeinen tekosi maan päällä.

Kiitos Päivin ja hänen iltapalansa, päädyin tekemään assasiinispaghettia med makkaranpalaset koska jääkaapissa ei ollut muuta. Söin, tiskasin ja hoitelin asioita netin toisella puolen, siellä missä pitää olla Tor-henkinen ja silleen. Palatakseni eiliseen, poikkesin hyvän ystäväni, nuorisopappi Kämäläisen vetämällä rippileirillä. Täällä päin on pakanoita aivan helvetisti ja Kämäläinen & Co. yrittävät käännyttää noita onnettomia sieluja jonkinlaisella menestyksellä. Uskoisin ainakin koska tuomiokapituli oli myöntänyt heille täksi vuodeksi 300.000,- mikä ei melestäni ole vähän, olkoonkin että kävimme Kämäläisen kanssa Vegasissa ja suurin osa pakanarahastosta paloi sillä reissulla. Tiedättehän, papit ovat kovia saarnaamaan sitä ettei pidä antaa pikkusormea paholaiselle, mutta kun katselin Kämäläistä noppapöydissä, minusta tuntui että Kämäläinen oli itse Saatana yrittäessään hornanhekisessä hurmoksessaan snake eyes'eja. Joka tapauksessa ripppileirillä oltiin järkyttyneessä mielentilassa viimeöisten tapahtumien takia. Kämäläinen näet pitää yöllisiä raamattupiirejä, syynä tähän ovat Kämäläisen käyttämät ja ei hänelle sopivat neuroleptit jotka saavat hänet näkemään pahansuopaa pikkuväkeä eikä hän uskalla nukkua. No, syntiset lehtolapset (hmm...15 - 29 - vuotiaat) olivat kokoontuneet nuotion ympärille paistamaan makkaraa ja lukemaan bibliaa, kun heidän harmonisen tilaisuutensa oli keskeyttänyt helvetin esikartanoista lähtevä ääni. Kämäläinen kertoi että äänen lähestyessä se oli paljastunut Hulkkosen (Kämäläinen tuntee Hulkkosen) vanhaksi jawaksi, Hulkkonen tietysti kahvoissa ja ympäri päissään. Oli ajanut aivan helvetillistä vauhtia suoraan biblia–nuotion läpi, kekäleiden ja kipinöiden lennellessä paatuneiden sielujen päälle. Kämäläinen ojensi mulle yhden rippikoululaisen vihkosen, sellaisen mihin heidän on määrä kirjoitella leirin aikana mieleen tulleita aatoksia niin itsestään, kristillisyydestä ja kaikesta muustakin ja siinä luki näin:

“Me kuulimme pahuuden äänen mi muistutti hornain henkiä, ma katsahdin ylös (yönäkö? toim. epähuom.) ja näin taivaan lintuin putoavan alas.

Tuomion enkeli lähestyi meit, me kauhistuimme, odotimme hetkeä jolloin saamme nähdä kirkkauden, mut sen sjaan näimme palon.

Tuo tuomion enkeli harittavine silmineen, paskaisine rääsyineen, kannusti metallista hevoistaan yhä kiihkeämpään vauhtiin, sen sjaan että henki tuo, sielumme aikoen riistää, ryhtyi kolmen vartin pullosta ryystään. Tuonelan airut ylitti nuotiomme tämän, me saimme nähdä airuen vitulliseen katajaan kajahtavan”.

Voin hyvin kuvitella mitä kauhua Hulkkosen habitus on pikku pakanoissa aiheuttanut, eikä tilannetta parantanut se että Kämäläinen oli saanut samalla hetkellä kognitiivisen katkoksen, mikä oli laittanut hänet repimään ihokkaansa halki ja juoksemaan järveen. Kämälläinen näet tykkäsi pitää Demis Roussos-tyylisiä kauhtanoita eikä tietenkään mitään niiden alla koska hänen sanojensa mukaan hän pääsi näin lähemmäksi “henkisyyttä”. Paskan marjat, tiedän että Kämäläinen kärsi massivisesta nivusalueen ihottumasta johon nykylääketiede ei ole löytänyt hoitoa, lekurit väittävät että ihottuma johtuu Kämäläisen lapsena syömästä sianrehusta mutta en tiedä mikä on totuus. Eniveis, tuomiokapituli oli luvannut lähettää leirille kriisiapua mikä tarkoittaa tässä tapauksessa kahta muijaa med parisenkymmentä pakettia keksejä, neljä gallonaa teetä ja paljon paskan jauhamista. Toivotin Kämäläiselle jatkoja ja lähdin meneen koko mestasta.

Että semmonen oli eilinen, tässä on jonniin verran hommia tällekin päivälle mutta taidan ottaa lungisti koska ensi viikko on taas ihan pepusta.

Apotti

Lopuksi vähän Demis Roussos'ia (vittu mikä äijä, kampais ees naamansa):

Edit klo 15.45 : Lyhyt silmäys siitä mitä OpenArt'illa voi tehdä:

Maakuntakierros Hulkkosen mukaan

Edit 21.08.-25 klo 18.35: vaihdoin teemaa ja postaukset/kommentointi tapahtuu normaalisti mutta kaikkeen muuhun pääsee otsikon yläpuolella olevaa "hampurilaiskuvaketta" klikkaamalla, toisin sanoen siellä on blogit joita luen, viimeisimmät postaukset etc.

Hulkkonen soitti ja pyysi mua lähtemään hänen kanssaan maakuntakierrokselle, semmoiselle vähän pidemmälle jonka aikana käytäisiin jos ei nyt ihan joka paikkakunnalla, niin ainakin suurimmassa osassa. Se oli varoissaan, kertoi saaneensa tädiltään perinnöksi hemmetinmoisen tukon rahaa. Vastasin että mulla on kiireitä, koska en halua lähteä Hulkkosen kanssa yhtään minnekään, ollaan meinaan kerran heitetty yks maakuntakierros ja sai hävetä silmät päästään. Kaiken lisäksi Hulkkonen on helvetin tyhmä mies, se oli alkukesästä mennyt naapuripaikkakunnan juuri perustettuun pakolaiskeskukseen riehumaan kun oli kuullut tämmösestä mestasta ja alkanut huutamaan että “Älkää peljätkö, Hulkkonen pelastaa teidät!” Stanan vajakki oli käsittänyt että pakolaiskeskus tarkoittaa tilannetta jossa pakolaiset ovat keskittyneet lähtemään pakoon jonnekin suuntaan. Siellä Hulkkonen oli sitten riuhtonut ovia auki mielipuolen lailla luullessaan että vihulaiset vaanivat joka komerossa ja kaapissa. Pakolaiskeskukselta oli myöhemmin tullut jäätävä lasku, pelkästään väliovia oli mennyt pirstaksi 24 kappaletta muista paskaksi menneestä puhumattakaan. 

Pahin oli se kun käytiin isossa kaupungissa ja päädyttiin kaupunginosaan jossa asuu huomattavan paljon maahanmuuttajia. Yht'äkkiä Hulkkonen hävis jonnekin eikä sitä näkynyt missään. Päätin että oottelen sitä sätkän verran ja jos äijää ei näy, niin lähden himaan, tulkoon ukko millä tulee. En kerinnyt kun puoleen väliin röökiä kun Hulkkonen tulee yhden kadunkulman takaa joku musta juttu päässään. Kun se pääsi mun tykö, niin hääp tokas että “olen huomannut täkäläisen väestöpohjan muutoksen ja sen tähden on tärkeää sulautua joukkoon ja osoittaa näin solidaarisuuttamme”. Kysyin että mitä sulla on päässä, näyttää ihan mustien verhojen yläkapalta ja Hulkkonen myönsi asian olevan juuri näin, hänellä oli akuutin huivitarpeen huomattuaan kiire saada camoflagevarustus kuntoon ja oli sitten mennyt läheiseen kahvilaan ja riuhtaissut sieltä kapan mukaansa. Kertoi vielä että kahvila-konditorian pitäjä oli kipittänyt hänen peräänsä ja kuulemma kohteliaasti kertonut että Hulkkonen on tästä hetkestä eteenpäin “persona non grata” hänen kahvilassaan mutta eihän tuo oikeasti noin mennyt. Kahvilan pitäjä lupasi tappaa Hulkkosen mikäli saisi kiinni tämän, se huuto nimittäin kuului jo ennenkuin Hulkkonen edes ehti näkyviin kulman takaa.

Palatakseni tähän päivään, Hulkkonen oli laatinut oikein matkasuunnitelman yöpymisineen kaikkineen ja ruokapuoli kuulemma hoidettaisiin niin että safka hommattaisiin kulloistakin majapaikkaa ympäröivistä metsistä. Kysyessäni että tarkoittiko Hulkkonen mahdollisesti salakaatoja ja muuta vastaavaa toimintaa, hän vastasi että tietenkin. Eihän esimekiksi jossain metsälaitumella olevia lampaita voi lähestyä julkisesti, koska siihen oli kaksi syytä:

1. Lampaita julkisesti lähestyvä henkilö voidaan tuomita eläinsuojelulain mukaisiin rangaistuksiin ja

2. Kohdetta salaisesti lähestyminen oli jo vuosisatoja kuulunut suomalaisten sissitaktiikaan ja tästä juontaa kuulemma myös nimitys “salakaato”.

Matkaa Hulkkosen mukaan taitettaisiin hänen vaarivainaansa Oldsmobilella, joka oli kyllä verrattain hyvässä kunnossa noin päällisin puolin hyvistä varasto-olosuhteista johtuen mutta en oikein menisi vannomaan tekniikan puolesta. Tähän Hulkkonen kertoi salaisuuden olevan jokaisen meidän sielussa. Tarkennusta pyytäessäni Hulkkonen tiesi kertoa että suomalaisten empaattisuus oli 100%, hän oli huomannut sen aikaisempina kesinä olleessaan Oldsilla liikenteessä. Joka kerta kun kiesit olivat pettäneet jonkin talon kohdalle, niin jo vain pirtistä oli juostu pihalle ja autettu miestä työntämään auto seuraavan naapurin pihatien päähän koska siellä oli kuulemma paremmat työkalut. Hulkkonen kertoi pian huomanneensa että hän oli taivaltanut matkaa 38 kilometriä eikä auto ollut edes käynnissä, vaan väki oli työntänyt häntä aina seuraavaan naapuriin ja pian Oldsin puskurissa roikkui sellainen orkesteri että matkanopeus oli ajoittain ollut jopa 45 kilometriä tunnissa. Osa oli jopa lapannut klapeja peräluukun täyteen ja tuikannut tuleen, ettei hänen, teiden yksinäisen kulkurin olisi tarvinnut palella. Tällä kohtaa otti niin kipeetä että oli pakko mennä kyykkyyn hetkeksi aikaa.

Kysyessäni että paljonko Hulkkonen oli ajatellut varata matkakassaan rahaa, vastaus tuli välittömästi: 240 000,- euroa + 7000 Lahtea varten. Perusteluiksi tämä latva-b-kakkonen kertoi että reitti käsittää 240 kylää/paikkakuntaa ja jokaisessa oli rahaa poltettava tonnin verran, ihan vaan edistääksemme paikallista yrittäjyyttä. Kysyessäni Lahdesta, Hulkkonen ei vastannut, vaan mumisi jotain menneistä hankaluuksista minkä vuoksi hänen oli maksettava tullia mikäli oikein ymmärsin. 3500,- per kaupungin raja koska meidän oli kuuleman mukaan jostain syystä ajettava kaupungin läpi niin se tekisi 2 x 3500,-. Hulkkonen luetteli paikkakuntien ja kaupunkien nimiä aina siihen asti, kun keskeytin hänet ja kysyin että miksei me poiketa länsirannikolla lainkaan? Hulkkonen pahoitteli aiempaa selkkaustaan pakolaiskeskuksessa ja sanoi etteivät he olleet suostuneet luovuttamaan hänen käyttöönsä yhtäkään suomi-ruotsi-suomi-tulkkia. Jaa niin miksi ja mihinkä sinä tulkkia tarvitset? Hulkkonen valitti ettei hän osannut lainkaan ruotsia ja kaikki tulkit olivat SPR:n mukaan käytössä, koska ruotsista oli tulossa laumoittain paluumuuttajia ja nämä reppanat oli aivopesty sikäläisillä työleireillä niin pahoin, etteivät he enää osanneet suomea lainkaan eikä näin ollen pystyneet täyttämään ensimmäistäkään Kelan propuskaa.

Välillä tuntuu että pitäisiköhän Hulkkosesta tehdä jonkinlainen ilmoitus, ne saisivat sen hoitoon jos ei muulla niin vanhalla kunnon M1 -lähetteellä, sitten Niuvaan, lepositeisiin ja loppuelämän ajan vanhaa kunnon Larkkua eli Largactiliä suoneen. Vanha totuushan on, että ellei miestä pitele kunnon klooripromatsiini niin ei sitten mikään. Se on kyllä totta, itsellänikin oli yhteen aikaan vasen kämmenen selkä kuin teesihvilä, sen verran monta larkkukanyylia jotta jäähän niistä jäljet. Nykyään on paremmin; selässä hurisee joku ihme kipupumppu vai kipulääkityspumppuko se oli ja sen viiden litran säiliöstä riittää tavaraa lähes koko päiväksi. Se on hyvä laite, ostakaa kuka tarvii ja meille tukkuostajille tai paremminkin vakiokäyttäjille tuodaan pihaan semmonen pihatankki niin kuin maajusseilla on, 1500 litran säiliö josta voi sitten itse täyttää tän kimpuhimmelin pikkusäiliön. Kerran mulla vähän lurahti maahan ja eikö siihen heti tullut jotain kottaraisia nokkimaan sitä larkkua. Hetken kuluttua oli käynnissä sellainen luontodokumentti mistä vanha Taavetti Aatteenpurkukin olis maksanut vaikka mitä.

En nimittäin tiennyt että kottarainen voi lentää niin lujaa että siltä irtoo sulat sun muut höyhenet. Alastomia kottiksia, oli se huikea näky ja itseasiassa mä kuvasin puhelimella niiden kisailua ilmassa (vitut kisaillut, vaakasuoria ja ihan sairaita vetoja eestaas pihaa) ja lähetin edellä mainitulle Taavetille sähköpostia ja laitoin liitteeksi sen videon, niin vielä saman päivän iltana se kaikkien lohien ystävä ja karhujen kaveri kehtas lähettää mulla viestiä että jos et nyt jumalauta lakkaa näiden tekoälyllä tuotettujen paskavideoiden lähettelyä, niin hääp tulee kuvausryhmänsä kanssa hakkaa susta jotkut shitit aut ov mii. Mitä se tarkoittaa? Shitin mä luulen käsittäväni mutta aut ov mii? Jos sille on tullut kirjoitusvirhe ja se tarkoittikin että sillä on pulunpaskaa autonovessa? no hei, aut ja sitten ov, =autov ja vielä mii perään, se vois olla väärin kirjoitettu ovi eli kyllä, Taavetti-reppanan auton ovi on kuin onkin pulunpaskassa. 

Hmh hmh sentään, kai ny joku siitä kuvausporukasta vois jeesata vanhaa miestä. Muutonkin tulee kalliiksi ne sukellusvideot missä se on milloinkin jonkun lätäkön pohjalla kattelemassa niitä ökkömönkiäisiä koska sinne pohjalle täytyy myös saada äijän hengityskone. Viimeksi veivät tosta meidän keskussairaalasta sille viimeisen eikä tullut kiitosta, joku paska kissavideo huonolla resoluutiolla mutta siinä kaikki. Ei edes 4K-tasoa mikä mun mielestä on huutava vääryys. Ei vaan, munhan piti puhua jostain tyypistä ja sen matkasuunnitelmista, vielä kun muistais niin ois hyvä mutta kai se joskus mieleen tulee. Siihen asti näkemiin, mä lähden nyt tankkaamaan kipupumppuani koska se meni äsken vara-tankille.

Apotti