Psykoosista ihan toiseen juttuun

 

Tervehdys teille kaikille!

Kuten ehkä olette huomanneet, kaikki ei mennyt niin kuin Strömsössä ja koska ehdin jo lupaamaan Puskikselle etten valita, niin nyt sitten lyhyesti; kattohomma jäi keväällä vaiheeseen erinäisistä ja minusta osittain riippumattomista syistä, piti olla muutama viikko muualla koska luvatut työt painoivat päälle ja siinä kävi sitten niin, että se muutama viikko painui muutamiksi kuukausiksi jonka johdosta iski burn out. Sen verran ryhtevä ja tai lujaa, miten sen nyt sanoisi että mulla on muutamia kuukausia hukassa psykoosin takia. Toisin sanoen heikko psyyke. Sitten hulina jatkui muilla terveysongelmilla joista nyt on selvitty ainakin toistaiseksi, olen ollut ”oikea ihminen” viime viikon puolesta välistä lähtien. Tai ketustako sen tietää, voin olla ihan hyvin kuutamolla ja ne valkotakkist tyypit jotka sanoivat mun kuntoutuneen, saattoivat olla jonkin osuusmeijerin väkeä. Mene ja tiedä. Joka tapauksessa hiton hienoa olla taas täällä. Kävin lueskelemassa teidän juttujanne ja paljon on asioita tapahtunut, mua harmitti koska WP on potkaissut mun pellolle enkä muistanut enää tunnuksia mutta ne pitää hommata koska Susu on on ihan hitonmoinen verbalisti.


If you are...



Okei, tulevaisuuden suunnitelma on tämä: ihan ensin pitää muuttaa, meidän koko taloyhtiö menee remonttiin (kolme kerrostaloa) ja meidän vuokrasopparit sanottiin kylmästi irti joten tästä on suht pian häivyttävä sillä remppa alkaa ensimmäinen päivä huhtikuuta. Ens viikolla pitäis tulla tieto saanko yhden kämpän jota havittelen, pitäkää peukkuja kiitos. Muuten otan iisisti, pää on vielä vähän huonolla tolalla mm. keskittymisen suhteen joten espanja ja muut jutut saavat jäädä joksikin aikaa. Fyysinen kunto pääsi myös romahtamaan sairaselun takia, se pitää saada kuntoon ehdottomasti!

Jännin juttu on kuitenkin se, että kun ihminen sekoaa totaalisesti ja kuntoutuu siitä (ainakin omasta ja pikkuväen mielestä, pikkuväellä en tarkoita mukuloita kuten ymmärtänette), niin alkaa jotenkin kaipaamaan jotain mukavaa ihmisolentoa – yes, female – vierelleen eikä kyse ole siitä että pelkää taas sekoavansa tai että pelkäisi kuolemaa, ei ollenkaan vaan sitä on jotenkin täyttynyt hyvin….hmmmm….rakastavilla ajatuksilla. Oisko merkki siitä että äijä on aivan kaakossa vieläkin?


Oli miten oli, elämä on ihan hemmetin hienoa nyt vaikkei ole rahaa etc. mutta paskat siitä. Suoraan sanottuna mä rakastan teitä kaikkia, sitä ei tajua kunnolla ennen kuin päässä jyrisee koska meitä korkeammat juttuset on tarkoittanut sen niin. Okei, nyt suurin osa toteaa että jep, ukko on ihan kuutamolla ja ehkäpä niin mutta väliäkö sillä? Teillä kaikilla on omat juttunne ja kun niitä lukee, niin se on vähän kuin pääsis kylään teidän luokse ja se tekee tästä niin hienoa. Mä lopetan nyt etten pelästytä teitä enempää, koitan saada vähän järkevämmän jutun seuraavaksi kerraksi sillä siinä maailmassa jossa mä elän, niin on tapahtunut omituisia juttuja sillä välin kun mä olin lepositeissä mutta niistä sitten ens kerralla.

Muistakaa olla ihmisiksi 💕


Ps. Sori mahdolliset kirjoitusvirheet.

7 Kommentit

Mukavaa kun poikkesit!

  1. Onpa hyvä kuulla, että olet nyt kunnossa ja parempaan suuntaan menossa.

    VastaaPoista
  2. Kiva että oot taas mukana! Kerros nyt meillekin, mikä on se lääkekombinaatio, mikä saa rakastamaan ihmisiä, voisin jutella lääkärille sitten kun joskus taas saan kerättyä rohkeutta heittäytyä julkisen terveydenhuollon myllyyn, joka ei pyöri.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Haa! Se on monen rankan kipulääkkeen ja muutaman muun combo, tosin mä luulen että mulla naksahti jotain päässä eikä kyse ole lääkkeistä. Mene ja tiedä.

      Poista
    2. Rh, blogger ei jostain syystä anna mun kommentoida sun tekstejä, ei vaikka laittais vaan lyhyesti.

      Poista
  3. No jo on sinua koeteltu. Psykoosi on syvältä. Itse en ole niin syvällä milloinkaan ollut, lyhytkestoinen reaktiivinen psykoosi on koettu.

    Pidän peukkuja, että saat sen asunnon ja muutenkin peukutan, että olosi kohenee ja elämä välillä hymyilisi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, kyllä se taas tästä. On ollut niin paljon huonoja aikoja että toivottavasti tulevaisuus on vähän valoisampi.

      Poista
Uudempi Vanhempi