Myrskydemonstraatio

 

Joo joo, tiedän. Taas vaihtui teema mutta nyt ei sitten vaihdu vähään aikaan, te ette nimittäin usko sitä tuntimäärää mitä käytin edellisen teeman aivan perseestä olevan kommenttiosion korjaamiseen enkä saanut edes korjattua. Paljon, en kehtaa edes sanoa. Nyt kuitenkin kaikki toimii niin kuin bloggerin omissakin teemoissa ja kommentoinnin pitäisi olla helppoa, tekstin lopusta ja silleen.


Eilen oli ahdistavan kuuma päivä ja meinasin tulla vielä hullummaksi kuin mitä olen, kämpässä oli +32 raatia – sama lukema, +- kaksi astetta kuin mitä on ollut viimeiset kymmenen, yksitoista päivää. Viime yönä oli tosin hiton hieno ukkonen, taivas oli ihan musta ja kun ukkonenkin  oli oikein ”päällä”, niin sain nauttia salamoinnista ja ääniefekteistä vailla vertaa. Pari kertaa meinas livahtaa savet punttiin kun räppäs ihan tuohon lähelle.


Yritin kerran demonstroida ukkosta, se oli muistaakseni armon vuonna 1997 jolloin maksoin itseni kipeeksi vuokratessani pienlentokoneen joka veisi minut korkeuksiin ja hyppäisin sieltä laskuvarjon kanssa. Näin tapahtui, elokuinen yö oli musta ja alas tullessani väläyttelin helvetinmoisella taskulampulla, sellaisella mitä USA:n rannikkovartioston jätkillä on, salamoita ja vähän väliä huutelin todella tehokkaaseen megafoniin että ”Jyrinää!!”, ”Pauketta!!”, ”Repivää ääntä!!” ja luulin onnistuneeni pelästyttämään ihmiset mutta kilin kellit; siellä ne saatanat olivat odottamassa mua yhdellä pellolla ja ennen kuin jalat ehti maahan, alkoi se hillitön piekseminen. Olin viikon päivät teholla ja kun tulin tajuihini, niin sängyn viereisellä pikkupöydällä missä on yleensä niitä ”parane pian” – kortteja, oli kyllä kortti mutta siinä luki että anna jumalauta olla viimeinen kerta. En ole sen koommin yrittänyt matkia luonnonvoimia. Okei okei, kerran. Yritin saada taifuunin aikaan ja pyörin ympäri ihan sairasta vauhtia mutta lopputuloksena oli se että menetin tajuntani ja kusin housuuni.

Salamointia


Tänään olis yhdet synttärit mutta en tiedä menenkö, on vähän ongelmia logistiikkapuolella ja mielenlaatuni ei ole paras mahdollinen, ketuttaa oikeastaan kaikki. Hmm...ehkä paremminkin se on tunne kun ketuttaa mutta ei tiedä että mikä ketuttaa, josko alitajunta yrittää kertoa jotain tärkeää mutta minähän en semmosia ymmärrä. Yleensä huomaan että jotain olisi pitänyt tehdä toisin tai huomioida jotain vasta siinä vaiheessa, kun karma räppää avokämmenellä poskeen jne.

Kallonkutistajalle en mene, syystä että kun olin linnassa, niin siellä ne kukkahattutädit haastatteli harva se päivä, kyselivät niin omituisia asioita ettette uskois jos kertoisin. Toinen syy on se, ettei mulla ole rahaa ja en ole koskaan ymmärtänyt sitä että miksi pitää maksaa satasia siitä että saa istua jonkun nojatuolissa tai maata sohvalla ja vastailla kysymyksiin. Typerin kysymys ja millä psykiatrit yleensä aloittaa, on: ”Miltä susta nyt tuntuu?”

No mistä minä tiedän, sinähän olet se jonka pitäisi selvittää mitä mun sekaisin olevassa päänupissa tapahtuu. Taidankin laittaa mainoksia lehtiin ja alan julkaisuihin: ”Tule viettämään ihana retriitti luonnon kauniissa ympäristössä olevaan Luostariin, tarjoamme sielun, hengen ja joskus eläkepäivinä myös ruumiin ravintoa”. Tosin ruumiille on aika turha tarjota ravintoa koska se on dööd. Keho sen sijaan tarttee kaiken näköisiä juttusia.


Mä taidan taas höpistä omiani joten toivotan teille tosi mukavaa marraskuun kolmatta, muistakaa olla ihmisiksi.

- Apotti -



10 kommenttia:

  1. Kiva että vaihdoit teemaa. Yritin selvitellä monta kertaa, että miten ihmeessä edelliseen pystyy kommentoimaan. Luovutin sitten aika nopeasti, kun tässä kuumuudessa kaikki ylimääräinen tempoilu saa järjen kaikkoamaan.

    Täälläkin oli kaksi päivää niin tukalat oltavat. Olen käynyt ulkona ennen aamu seitsemää ja illalla vasta yhdeksän jälkeen. Tällaisessa elämässä ei ole mitään järkeä.

    Olen haaveillut tandemhypystä ja kyselinkin joskus työkaverilta, joka harrasti tarkkuushyppäämistä, että tekisikö hän tandemin kanssani. Jotenkin sopivaa kohtaa ei löytynyt, mutta pääsin sentään muuten ilmaan kaverin kanssa. En tullut alas ryminällä, enkä joutunut sairaalaan vetoon. Eikä mieleen tullut ottaa mukaan lamppuja tms. muita härveleitä ;-)

    Eivät olleet kukkahattutätejä, vaan tutkijoita, joilta tuli selkeä viesti, että kuumuus sumentaa meidän ihmisten järkeä, me teemme vääränlaisia valintoja, tulemme äkäisiksi ja tyhmemmiksi (auringossa työskentelevän huomiokyky on puolet varjossa töitä tekevään ja valppaus on kaksi kolmasosaa huonompi kuin varjossa työtä tekevään. Joten parempi yrittää pitää pää kylmänä ja kroppa varjossa ;-)

    VastaaPoista
  2. Kyllä, siinä edellisessä teemassa oli jo alkujaankinhuono kommenttiosio, koska kommentteihin ei päässyt vastaamaan kommenttikohtaisesti eikä sellaista kommenttipötköä teemalla "mikä vastaus kuuluu mihinkin kommenttiin?", kestä kukaan vaikka kuinka yritti vastata kommentoijan nimellä.

    Paljon tosiaan puhutaan helteistä ja olen itsekin valittanut tätä kuumuutta kun ei mikään - ihan niin kuin sanoit - oikein onnistu ja järki pelaa huonosti mutta silti, me ollaan suurin osa vuotta pimeässä ja kylmässä niin ei auttaisi valittaa (mikä on mahdotonta).

    Tuo on helppo uskoa että helle todellakin vaikuttaa negatiivisesti, omasta puolestani olen havainnut selvää ärtyneisyyttä kun öitään ei saa nukuttua ja ihan samanlaista "zombimaisuutta" kuin mitä mulla oli silloin kun söin mielipidelääkkeittä. Toisaalta kylmyydellä taitaa olla samankaltaisia vaikutuksia koska kun pakkanen lähenee -25/ -30 astetta, niin eipä siinä paljon pysty keskittymään kuin lämpimänä pysymiseen. niin, ja ottaa päähän kun lämmitykseen tarkoitetut halot ovat jäätyneet sekä maahan että toisiinsa kiinni.

    VastaaPoista
  3. Ihanan selkeä blogipohja, kiitos!

    Luonnonvoimien matkiminen kuulostaa vaaralliselta touhulta. Sitähän voisi joutua polaaripyörteen nielaisemaksi. Ei siinä paljon teho-osastot auttaisi.

    Sosiaalinen elämä ei kiinnosta helteellä. Ei paljon muutenkaan.

    Täällä ei ole kuulunut ukkosia, ei näkynyt sateita kolmeen viikkoon.

    VastaaPoista
  4. Kiitos, se vanha oli kyllä suht surkea mutta näissä muutostöissä on aina jonkin verran työtä, niin se viivvästyi.

    Taitaa olla aika topissa kaikki tekeminen kaikilla, pois lukien tietenkin ne onnettomat jotka joutuvat olemaan töissä.

    Se viimeöinen ukkonen oli sen verran lyhyt vaikka vettä tulikin hetken todella paljon, ettei se ilmaa puhdistanut. Päinvastoin, nyt aurinko paistaa taas täydeltä terältä ja maasta nouseva kosteus tekee kelistä lähes substrooppisen.

    VastaaPoista
  5. Jos nyt lähipäivinä ryhdyt luonnonvoimaksi, ole pliis sadepilvi ja anna pisaroida oikein reilusti. Sinusta olisi voinut tulla hyvä antiikin jumala. Tai muinaissuomalaisten. Ylijumala Ukko esimerkiksi.

    Minua ei milloinkaan saisi laskuharjohyppäämään, ei benjihyyppäämään eikä kuumailmapalloon. En ole vähässäkään määrin extreme-ihmisiä.

    Minun terapeuttini kysyi aikoinaan: "Mitä sussa nyt tapahtuu?" Sitten piti osata havainnoida ruumiin (inhoan "kehoa", minulle ruumiskin elää) tuntemuksia ja ajatuksenriekaleita, jotka lipuivat ohi kuin pilvet.

    VastaaPoista
  6. Teepussi, mä hikoilen tällä hetkellä niin paljon että kävisin sadepilvestä. Olisi kyllä vaarallista antaa meikäläiselle jumalten voimat, jotenkin on sellainen tunne nimittäin että maailmaa pitäisi opettaa hieman tavoille. Pari, kolmekymmentä jättikatastrofia helvetillisten myrskyjen seurauksena saisi ihmiset ehkä hieman priorisoimaan asioita, tarkoitan että myrskyt sijoittaisin Washingtoniin, Moskovaan, no P-Korean voisi pyyhkäistä helvettiin kokonaan, tietysti tavan ihmiset pitäisi ensin lennättää pikku taifuunilla E-korean puolelle, Helsinkikin saisi osansa, lähinnä eduskuntatalo täysistunnon aikana (siis lähes tyhjä) mutta perusajatus on se, että köyhimpiä ihmisiä ja heitä joilla ei ole mitään valtaa missään, on kuritettu tarpeeksi joten kaikki nämä, about kolmekymmentää paikkaa pitää valita siten että massimiehet ja - naiset saavat tuntea sen miltä tuntuu kun palttiarallaa 180 kilometriä tunnissa puhaltava tuuli vie mökin ja kaiken minkä he omistavat, huis helvettiin ja jotta näissä täsmäiskuissa olisi kunnon meininki, niin taifuunien jälkeen 9.7 Richterin asteikolla ehkäpä tunnin, pari ja homman viimeistelisi sellaiset 300 metriä korkeat tsunamit. Pölyn laskeudutta tarkistaisin pilven reunalta että vieläkö siellä alhaalla uhotaan ja vittuillaan vai räpätäänkö täältä lisää. Itse asiassa minusta voisi sittenkin tulla hyvä säiden haltija vai mitä? 😉

    VastaaPoista
  7. 😊 Jaa - a, enpä oikein tiedä mutta ihmiskunta täytyisi oikeasti herättää jollain ennen kuin tämä meidän sukupuutto on yhtään lähempänä kuin se nyt on.

    VastaaPoista
  8. Nyt on kiva ja selkeä teema ja joo tiedän niin tunteen kun alat muuttelemaan blogin ulkoasua....on monta asiaa mitkä voi mennä pieleen. Tuon on hauska tuo Luostarin aikakirjat, vähän niinkuin Riddickin tyyliin? Kohta kai alkaa helpottaa, viimeistään kai jouluna. Jos ilmastonmuutos on totta niin nyt se on jo täällä. Minulta terapeutti kysyi aina mikä on päiväsi tähtihetki ja se auttoi kyllä kun koitti miettiä, se että edes jaksoit nousta sängystä oli tietyllä tavalla sellainen. Hyvää elokuun ekaa.

    VastaaPoista
  9. Kiitos ja näin se vaan on, jotkut elementit eivät vaan tahdo taipua sellaiseksi kuin itse haluaisi.
    No eipä muuten tullut itsellleni mieleen mutta voi olla että alitajunta kaivoi juuri tämän Riddickin kun mietin että mitä laittaisi 😊

    Ilmastonmuutos on totta vaikka kuka sanoisi mitä, ennen sentään oli tasaisia kesäkelejä mutta nykyään sataa monta viikkoa ja sitten tulevat helteet joilla ei ole mitään rajaa.
    Mukavaa elokuun alku sullekin!

    VastaaPoista

Tervehdys matkaaja! Toivottavasti viihdyit Luostarissa, tiedäthän että meillä on täällä aina kammio varattuna sinulle. Me näet pidämme sinusta.