Viime aikoina on keskusteltu hämähäkeistä ja kävin tutkimassa asiaa suomen lajitietokeskuksen sivuilta, myöskin Tieteen kuvalehdessä olisi ollut mielenkiintoinen juttu mutta se on maksumuurin takana.
Suomessa elää kuitenkin 650 ei hämppylajia ja mm. Vaaksiaishämähäkit, ne joilla on kymmenen senttiä pitkät jalat, syövät varastohämähäkkejä mitkä ovat hyödyllistä porukkaa.
Sitten kiinnostukseni kohteeksi tuli naisten hulluus ja tästä aiheesta on Outi Lyytikäinen Jyväskylän yliopistolta tehnyt referaatin otsikolla Nainen, hulluudesta kirjoittaminen. Hyvin valaisevaa, sanon minä vaikka minulle hieman raskastekoista luettavaa. Minä kun katsokaas en ole mikään akateeminen ihminen, vaan tavallinen perusjuntti. Myöskin tiedelehti Hybriksessä on käsitelty aihetta.
Se hämähäkeistä ja naisten hulluudesta. Kummastakaan ei pahaa sanottavaa.
Hetken aikaa pää löi tyhjää kunnes surkastuneet aivoni pyysivät informaatiota vanhoista suomalaisista mittayksiköistä joista wikipedia tiesi kertoa hyvinkin paljon. Hauskoja mittoja kuten tankomitta (vaihteli kylästä riippuen) toinen, kiihtelys joka oli 40 oravannahkaa. Eikö olisi hienoa vielä tänäkin päivänä kysyä joltain - ”mä oon vähän pienissä, olisko sulla vipata paria kiihtelystä?”
- ”no ei ole, mutta voin mä tikkurin verran sua jeesata”.
Ei tarttis puhua euroista joiden arvo pienenee kuin eräskin kohta kehossani talviavannossa.
Koska pidän kaikesta yliluonnollisesta, niin oli pakko käydä Karhun kansan foorumilla missä on esillä vanhoja suomalaisia loitsuja, niitä on joka ismon ja iitan hyvä osata, ties vaikka joutuisi noitumaan jonkun jonossa etuilijan tahi muun, vastaavan runkefäärdin (vanha ja kauniimpi termi runkkarille). Loitsut ovat muutenkin hyvästä, niillä saa tekemään puolison mitä moninaisimpia asioita ja voi vaikkapa toteuttaa omia fantasioitaan ilman että toinen tiedostaa tai muistaa mitään. Kunhan ne ovat semmoisia ettei pahempia jälkiä synny.
Jostain syystä päähäni pamahti suomalaiset itkuvirret ja asiasta tiesi kertoa Karjalan sivistysseura jonka saitilta löytyy myös kaksi ääninäytettä. Ne on tarkoitettu vain kaikkein rohkeimmille ja kovakorvaisimmille, sillä – kaikki kunnia Karjalasta tulleille – ääni on hirveä, aivan kuin jäistä sikaa vedettäisiin sirkkelin läpi. Itkuvirret ovat kuitenkin hieno laji sinänsä, ja luonteensa vuoksi sellaisia että tällainen sävelkorvansa menettänyt voi niitä itkeä tahi laulaa, miten sen nyt ottaa. Ihan joka paikassa ei pidä ruveta mölyämähän tai siinä suattaa läski tummua.
Minäpä innostuin kun netin syövereissä tuli vastaan Suomen historian jännät naiset mutta linkki johtikin Atenan sivustolle missä kyseistä kirjaa kaupattiin. Voi hemmetti sentään. Toisaalta mitä väliä sillä jokainen vastaan tuleva nainen on jännä ja jotkut jopa huippujännittäviä (vrt. Outi Lyytikäisen juttu 😉).
Hulluista miehistä juttua piisaa mutta kukapa sellaista paskaa viitsii lukea tai tutkia. Aiheesta kunnon tutkimuksen päälle voisi pitää luentosarjan ”Sijoittaisinko hulluun naiseen” ja tämä otsikko siksi, että olen kerran elämässäni tehnyt sen, ihan oikeasti sillä silloinen vaimoni yritti tappaa minut ei kerran vaan kahdesti. Kerran puukolla ja kerran tyynyllä tukehduttamalla joten älkää ihmetelkö jos nukun toinen silmä auki ja tämä tarina on tosi. Avioliittoa ei ymmärrettävistä syistä kestänyt kuin vajaa viisi vuotta mutta se oli sitäkin mielenkiintoisempaa aikaa. Vaimo ei ollut mitenkään läpeensä paha, vaan perin mukava ja hauska nainen mutta auta saatana kun sillä hitsasi kiinni, tavaraa oli ilmassa kuin Raatteen tiellä ja ääni kuin oikohöylällä. Että semmosta.
Terveyskirjastossa (Duodecim) on selitettynä mitä hypokondria (F45.2) eli luulosairaus tai sairauden pelko tarkoittaa ja tämä siksi että suvussani on parikin tyyppiä joille tämä on jokapäiväistä arkea. Milloin lyödään varvas vaikkapa ovenpieleen ja luullaan että nyt siitä alkaa syöpä tai vähintäänkin yhtä paha sairaus ja se on melko rasittavaa sillä he itsepintaisesti pitävät kiinni omista diagnooseistaan. Lisäksi he kuormittavat terveydenhoitoa tarpeettomasti. Kerran eräs toinen sukulainen meni sanomaan tälle luulosairautta potevalle että ”helvetin hullu” ja se oli virhe. Nainen luuli olevansa pahasti mielisairas ja siitä alkoi yli vuoden kestänyt ajanjakso josta kärsivät lähinnä perheenjäsenet joten kaikkea ei pidä päästää suustaan eikä kenelle tahansa.
Lopuksi jotain meidän jokaisen tietolähteeltä eli Suomi 24 foorumilta, siellä oli linkki jossa minun näkemykseni mukaan äijä on mennyt kusemaan muroihinsa ihan itse ja paljastanut vielä oman tyhmyytensä aloittamalla keskusteluketjun joka olisi pitänyt jättää aloittamatta. Mainittakoon vielä että mikäli haluatte eksaktia tietoa 😁, niin Demi.fi oli (RIP) ja Vauva.fi on Suomi 24:n lisäksi ne suomalaisten ihan omat foorumit. Siinä ei ole ylilaudat eikä muut yhtään mitään. Muistakaa olla ihmisiksi.
Jatkan myöhemmin tämän ruotimista, mutta unohdit feissarimokat!
VastaaPoistaTotta! Yksi tärkeimmistä informaation lähteistä ja mieleeni tuli heti vappurusinat!
PoistaEräskin naispuolinen ihmetteli mikä hänen simassaan in vikana kun rusinat ovat astian pohjalla ja trollit neuvoivat ostamaan erikseen myytäviä vappurusinoita jotka pysyvät pinnalla 😁
VastaaPoistaMuija parka meni retkuun vaikka muut koittivat varoittaa, tämä ei kun tivaa että mistä niitä vappurusinoita saa ostaa 🤣🤣
Tämän päivän feissarimokissa oli jotain lähes yhtä fiksua, ehdin vaan unohtaa sen jo, kun Mursu luki "koko viikon saldon" kerralla.
PoistaKarjalaisista itkuvirsistä Mursu totesi, että kuvauksesi on enemmän kuin oikea - on raukka niitä joutunut mukulana kuuntelemaan enemmän kuin pienen pojan sielulle on hyväksi.
Ja mitä sitten taas tuolta alempia kommentteja luin niin, 11 vuotta sitten - voisikohan käyttää termiä "rakkauden väkivallalla" Mursu pakotti mut hakemaan apua tän Riesan käsittelyyn ja diagnoosi oli keskivaikea masennus, jota kannoin mukanani muutaman vuoden. Onneksi sain apua, oli hyvä tsykiatri ja hyvä tsykiatrinen hoitaja jonka kanssa purkaa asioita, joku ryhmähommelikin ihan aluksi.
Mutt kun on tarpeeks syntymähullu, niin kaikkee ei aina muut huomaa 😉😉
Mua kyllä sanotaan aika usein pöhköksi, mutta otan sen rakkaudenosoituksena. Juuri eilen tarkistin Omakannasta kaikki diagnoosit, mitä minusta on siellä, ni ei yhtään mielenterveysdiagnoosia! Ou jee. Ja kaikki oli määräaikaisia mitä oli. Olen kyllä diagnosoinut itselläni monta muutakin, muun muassa tuon hypokondrian, joten laitankin melkein kaiken sen piikkiin enkä mee lääkärille vähällä kummalla. Turha mennäkään, kun nivelkipu on vaan "tuntohäiriö" ja määrätään rautaa ja vitamiineja.
VastaaPoistaMulla oli ennen keskivaikea masennus joka viime vuonna määriteltiin vaikeaksi masennukseksi. Itse ole räknännyt että se on jossain määrin bipolaarista koska on hyviä päiviä ja sitten niitä kun olen ihan lukossa. Lekureiden kanssa täytyy tapella vaikka meinais usko mennä, sen olen oppinut kun olen kymmenen vuotta tapellut niiden kanssa. nyt pitäisi saada conserta lääkitys koska hyvinä (ja pahoina) päivinä tuolla päässä on aikamoinen vilske.
PoistaAloitin aikoinaan tämän some-eloni Vauvalla, mutta sitten sinne tuli typerä rekisteröinti (jonka 'yliheitto' oli ihan järkyttävän huonosti hoidettu ja siirryin sitten muualle). Nythän Youtubessa on hervttomia biisejä Kalevauva-yhtyeellä, ihan vinkkinä :D
VastaaPoistaVauva on kyllä legendaarinen 😃
PoistaMun pitää ehdottomasti käydä tsekkaamassa toi bändi!
Ai jai, tällainen tosi normaali (lue. hullu nainen) tykkää lukea näitä, kiitos ; D . -e-
VastaaPoistaSe on mukavaa jos tykkäät !
PoistaPöllö, oon vilpittömästi iloinen että sait apua, itse käyn psykitarilla kerran kuussa tällä hetkellä ja toivotaan että joskus helpottaa. Voihan toki olla että psykiatri liittyy seuraan koska itse tunnen että mun pääni on niin sekaisin ettei siitä ota selvää Erkkikään.
VastaaPoistaKiitos 💞
PoistaToivon kaikkea hyvää myös sulle.
Vaikka meidän sotealuetta moni solvaa ja haukkuu paskaks, niin ite en yhdy siihen; kesällä sain - varmaan historiankin vuoksi - lähetteen hoitajalle ja hoitosuhde on avoinna vaikka sillä hetkellä kaks käyntiä auttoi pahimpaan.