Sekalaista selontekoa

Tänään pitäisi jälleen olla auton kanssa yhdessä muutossa eikä suoraan sanottuna huvittaisi yhtään mutta onhan kaveria autettava. Onneksi ei tarvitse kantaa tai suoraan sanottuna en siihen pystyisikään. Kävin eilen katsomassa kohteen ja uskoisin että kolmella keikalla selvitään, mahdollisesti jopa kahdella koska kaikki pikkusälä on jo viety. Varsinaiset muuttomiehet ovat nuoria, riskejä miehiä joten ei senkään puoleen pitäisi mennä aikaa ja vielä kun välimatkakin kohteiden välillä on kohtuuden rajoissa, niin uskoisin olevani kotona ennen pimeää.

Eilinen oli huono päivä, koko vuorokausi kiputilojen kanssa ja se myös näkyi kaikessa mitä tein tai jätin tekemättä. Jouduin perumaan yhden tärkeän menon ja luostarissakin piti tehdä yhtä sun toista mutta minkäs teet kun kroppa ei anna myöten. Turhautumisen ei pitäisi antaa näkyä ulospäin mutta toisinaan kivut ovat sitä luokkaa ettei siltä voi välttyä. Yksi hyväkin asia mahtuu päivään, kaveri kävi puolestani apteekissa ja sain ”niitä jotka selkiyttävät ajatukset” joten tästä eteenpäin on hieman helpompaa, ainakin mitä tulee pään sisäiseen liikenteeseen. Huonona puolena se, että kyseiset raksut kuuluvat erityisryhmän lääkkeisiin eivätkä näin ollen kerrytä hintakattoa. Itseasiassa lääkkeistäni kolme on tällaisia joten sairastamiselle tulee hintaa ja koska eläkkeeni on mitä on, en saa Kelastakaan jeesiä näiden lääkkeiden osalta. Kolmesti olen kysynyt ja kolmesti on annettu kieltävä vastaus.

Myöhään illalla, troppauksen jälkeen olo oli sen verran parempi että tein pitkästä aikaa ruokaa sissimuonien vaihtoehdoksi, ei mitään vaikeaa vaan ihan pottuja keittelin ja tein kastiketta johon tuli jauhelihaa, papuja, herkkusieniä ja hemapaa. Ruokaisaa ja ihan ok, sitä kun on tottunut kaikenlaisiin comboihin niin lääkkeiden kun safkankin suhteen joten on harva ruoka mitä en syö. No, poikkeuksena mainittakoon valkosipuli joka tappaa meikäläisen, samoin oliivit ja jostain kumman syystä manteli kaikissa olomuodoissaan paitsi mantelimaidossa liotetut nuudelit, ne ovat ihan hemmetin hyviä. Siinä kolme jätkäntappajaa mutta kaikki muu menee alas.

Toppahousu-episodin jälkeen olen katsellut käytettyä, vähän jykevämpää tekoa olevaa ompelukonetta ja tällä ompelijalla jolle toppikset vein, on liikkeessään jos jonkinlaisia ompelukoneita myytävänä, mm. sellainen joka palaa oletusasetuksiin joka kerran kun virrat otetaan pois (=hyvä asia?)  ja monia muita mutta tällä hetkellä hinta on este. Ompelukoneet ovat yllättävän kalliita näin ompelumaailmaan vihkiytymättömän kantilta katsottuna mutta kaikkihan maksaa, joten se kai kuuluu asiaan. Toisaalta mun on tehnyt mieli myös vanhan ajan piirtopöytää, sellaista manuaalista juttua eikä mitään digidigiä koska sellaisella on piirustusten teko huomattavasti helpompaa. Mulla on kyllä kaksikin eri digitaalista versiota joilla teen piirustuksia mutta niissä on omat hyvät ja huonot puolensa ja koska minulla ei ole mitään useamman tonnin ohjelmistoja joissa on valmiita pohja- ja seinäratkaisuja, niin piirtäminen on työlästä eikä niin nopeaa kuin moni ajattelee. Olen turhan usein kuullut lauseen ”onhan sun helppo kun sulla on piirto-ohjelma” mutta vaikka niissäkin pystyy luomaan tietynlaisia malleja, niin jokainen kohde on erilainen eivätkä kaikki mallit käy kaikkiin kohteisiin. Sitä paitsi mä olen vanhan liiton ihmisiä ja tykkään että tietyt asiat tehdään tietyllä tavalla. Piirtopöydän suhteen on vain yksi ongelma; ne ovat melko isoja rohjoja joten se on suht iso asia, siis jos onnistun ylipäätään jostain löytämään piirtopöydän.

Mitäs vielä…..jos tänään pääsen ajoissa kotiin, niin hermorataihminen lupasi tulla käymään, muuten homma menee huomiselle eikä se ole välttämättä hyvä asia. Kaiken kaikkiaan olisi hyvä, jos hermorataihminen kävisi aina iltaisin eikä enää tarvitsisi tehdä mitään eikä lähteä mihinkään, vaan saisi nauttia hieman helpommista kiputiloista mutta eihän se tietenkään ole mahdollista. Siispä pitää olla tyytyväinen että ylipäätään saa apua mutta ihminen on aika ahne otus ja haluaa mahdollisimman paljon.

Maanantaina alkaa taas projektihommat mikäli sääolosuhteet sen sallivat, toivottavasti koska tavoitteena on saada pöytä puhtaaksi jouluun mennessä tai mieluummin joulukuun alkuun mennessä sillä koko ajan lähestytään kylmempiä kelejä. Nämä mun käteni kun ovat mitä ovat eivätkä ne oikein toimi kylmässä, tarkemmin sanottuna sormet. Joulun pyhien ja uuden vuoden jälkeen, heti vuoden alusta pitäisi alkaa yksi isompi sisäremontti ja toivon totisesti että se toteutuu. Ei niinkään rahan, vaan mielenterveyden kannalta ja olisi mukava päästä välillä sisähommiin kun on tullut oltua koko syksy vesisateissa ja kylmissä tuulissa. Autokin pitäisi katsastaa tässä kuussa ja toivon todella ettei mitään isompaa ole, lähinnä päästöt ovat ne jotka aiheuttavat harmaita hiuksia. En tiedä teistä, mutta minulla on aina ollut tapana ”selvittää” vanha vuosi ennen uuden vaihtumista koska uusi vuosi on mielestäni hienoa aloittaa puhtaalta pöydältä, siten ettei mitkään työt tai muut jutut jää kummittelemaan mutta ainahan tämä ei ole mahdollista. Mahdollista on kuitenkin karsia määrä mahdollisimman pieneen ja kun tekee kaikki pikku hommat mitä on vedättänyt pitkin syksyä, niin pelkästään jo se tuo hyvät fiilikset ja jos onnistuu tekemään nuo edellä mainitut + yhden isomman homman, niin aina parempi.

Tämmöstä tällä kertaa, kaikkea hyvää ja muistakaa olla ihmisiksi.