Johan oli avioero!

 

Kuulin eilen jutun jota en ensi alkuun ollut uskoa todeksi. Eräs harvoista lähimmistä soitti (kuulemma oikein luvan kanssa, ei siis mitään juoruilua) eilen illalla ja kertoi että hänellä oli käynyt vieraita päivällä. Kyseessä oli meidän molempien tuntema pariskunta, ovat olleet yhdessä about 20 vuotta ja heillä on kaksi täysikasvuista, jo kotoa pois muuttanutta lasta. Iltapäivästä olivat tulleet, keskivahvassa nousuhumalassa (selvästi päihtyneitä mutta artikulointi selvää, ei horjahtelua) kuulemma tärkeälle ilmoitusasialle. Ystäväni oli kehottanut heitä kaikki istumaan, myös kolmatta henkilöä joka oli eräs tutuistamme ja toimi tällä kertaa kuskina.


Avioparin mies on ollut vajaa viisi vuotta ulkomailla töissä, tarkemmin sanottuna Saksassa mutta oli nyt tullut siihen päätökseen että työt saavat riittää. Asia jonka hän oli ilmoittanut vaimolleen jo edellisenä iltana. Sitten tapahtui jotain uskomatonta. Ystäväni kysyi mieheltä lopettamisen syytä, oliko hän yksinkertaisesti kyllästynyt vai mitä? Tähän mies vastasi pudottamalla todellisen pommin;

Ei kun vaimo pettää, on pettänyt jo ainakin puoli vuotta”

Voitte kuvitella minkälaiset ”ooh, jumaliste” ym. huudahdukset täyttivät ilman, myös vaimon sillä hän kuuli asiasta ensimmäistä kertaa jos näin voi sanoa mutta siinä samassa mies laittoi sekä vaimolleen että muille läsnäolijoille riistakameran taltiomia kuvia heidän pihastaan.


Kuvissa näkyy selvästi miten vihreä bemari saapuu pihaan (useita, eri aikoina otettuja kuvia) ja vaimo juoksee tätä muukalaista vastaan varsin hellissä merkeissä jonka jälkeen he menevät sisälle. Vierailut ovat kuvien mukaan kestäneet lyhimmillään kolmesta tunnista aina puoleentoista vuorokauteen, joten kyseessä tuskin on mikään ystävän vierailuun verrattava tapahtuma.

Tästä kohu paljastuksesta seurasi tietenkin huutoa, itkua ja hammastenkiristelyä jossa kumpikin osapuoli haukkui toisiaan ja nimitteli mitä lapsellisimmilla nimillä. Aina aika ajoin ystäväni joutui puuttumaan tappeluun sillä melutasot nousevat herkästi tällaisissa tapauksissa eikä ystäväni voi sietää minkäänlaista huutamista kotonaan.


Mutta ei tässä vielä kaikki, ei todellakaan! Avioparin taistelun ollessa kuumimmillaan, mies erehtyi huutamaan vaimolleen että ”haluatko sä että mä olen tollainen luuseri kuin toi Arska?”

Tällä mies tarkoitti kuskina toiminutta tuttavaamme jolloin ilmeisen vittuuntuneena Arska oli ilmoittanut että ”haista sinä pitkä paska senkin pukki, sullahan on Saksassa muija ja mukula!”

Vajaat viisi sekuntia täydellistä hiljaisuutta, sitten vaimo hyökkäsi miehensä kimppuun voimalla joka vastaa palttiarallaa F5 – luokan hurrikaania ja ystävälleni tuli kiire erottamaan pari toisistaan. Kuljettajana toiminut ei tehnyt elettäkään, päinvastoin hän näytti nauttivan tilanteesta. Tilanne jatkui siten että kuski lähti hyvin pian, eroamassa ollut pariskunta jäi tappelemaan mutta koska tilanne äityi joka kerta hirveäksi hulabalooksi, päätti ystäväni että heidän on korkea aika poistua ja niin he tekivätkin, kumpikin omalla taksillaan.


Jos joku ihmettelee tuota alun ”soitti oikein luvan kanssa” – juttua, niin muistettakoon että tämä on hyvin tiivistetty versio tapahtumista joten alussa ennen paljastuksia pariskunta oli sanonut ystävälleni että hän voi kertoa minulle tämän uutisen. Olisivat kuulemma tulleet tänne kertomaan itse mutta minä kun en siedä känniläisiä vieraita, niin olivat sitten menneet tälle ystävälle.

Joka tapauksessa täytyy ihmetellä mihin tämä maailma on menossa? Eivätkö aikuiset ihmiset enää kykene keskustelemaan keskenään ja kertomaan että nyt on rakkaus hiipunut ja on parempi jos me eroamme? Mitä ketun järkeä on pettää ja valehdella koska kaikki tulee kuitenkin ennemmin tai myöhemmin ilmi. Surettaa heidän puolestaan, ovat hyviä ystäviä mutta sanottakoon että yllätyin helvetisti koska en olisi ihan heti uskonut heidän pettävän toisiaan. No, siinä näkee että vaikka on vuosia tuntenut ihmisen, niin vähänpä hänestä tietää. Hieman kurja tunne tällä hetkellä, joudun kohtaamaan molemmat erikseen koska minun täytyy. Ei ystäviä hylätä vaikka mitä tapahtuisi ja toivon ettei kummankaan elämä lähde pimeälle puolelle. Samalla tunnen kuitenkin pienoista raivoa koska asian olisi todellakin voinut hoitaa toisin.

13 Kommentit

Mukavaa kun poikkesit!

  1. Jopas. Saippuasarjan käsikirjoitukseen sopiva olisi hyvä tarina.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juu niin olisi ja kuten jo mainitsinkin, en olisi uskonut että kumpikaan pystyy moiseen.

      Poista
  2. Jaa no. Olin kirjoittanut kommentin ja sitt suljin koko selaimen. Unohda koko juttu. Sekä kommentti, että toi paska, vaikka vaikeeta onkin, kun ovat ystäviä. Ystäviä pitää/pitäisi auttaa, mutta raja menee siinäkin, tähän ikään mennessä olen jo huomannut senkin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä mä haluankin unohtaa koska vituttaa että ihmiset menevät tekemään jotain tommosta. En tajua siksikään, että olen nähnyt mitä avioerot tekevät joillekin ihmisistä..

      Poista
    2. Toista ihmistä on vaikea ymmärtää, jos sen kanssa ei voi/pysty puhumaan.
      Ja kun kommunikointitaidot puuttuu... Noh, mä en ole terapeutti, enkä tsykologi, vain elämää elänyt ja jonkin verran sivustakin seurannut :(

      Poista
  3. Kaukosuhteen onnistuminen vaatii ihan erityisen ihmislajin, ei se kaikilta onnistu. Mutta en ymmärrä logiikkaa, miksi Saksan työ pitää lopettaa koska vaimo pettää, etenkin jos itellä on Saksassa parempi "muija".
    Pitää tunnustaa, että oon viime aikoina lukenu Redditiä niin paljon, että tällaset ei hämmästytä, mutta toki hämmästyisin jos omassa kaveri/lähipiirissä tällanen tapahtuis.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Samoin. Redditissä on kans joka lähtöön.

      Poista
    2. Itse en ole oikein vakuuttunut kaukosuhteisiin koska ihmismieli nyt vaan on semmoinen että se vaatii toisen siihen rinnalle/elämäänsä. On tietysti niitäkin joilta se onnistuu ja varsinkin vanhemmalla iällä mutta nuorena, no se on tuhoon tuomittu ajatus.

      Poista
    3. Ystäväperhe, joista lopulta vain toinen jäi Ystäväksi, elivät vuosikymmeniä elämää jossa mies oli matkatöissä, myös ulkomailla. Ei avo-/aviovaimo tyhmä ollut, tiesi kyllä mitä mies reissuillaan puuhasi, kaikki tiesivät, mutta rakkaus oli silloin suurempi ja palasihan mies aina kotiin. Toinen asia oli se, joka katkaisi kamelin selän ja tiet erkanivat. Mies ei ole muuttunut miksikään, syyttää exää kaikesta ja yhteiset ystävät on kaikonneet, poikansakin on sitä mieltä, että isä on p...tä. Sääli; monia hyviä iltoja aikanaan porukassa vietettiin.
      Meillä taas - joko olemme molemmat kovin sinisilmäisiä tai luotto pelaa ja olemme toistemme luottamuksen arvoisia (no, liki 40 vuotta ei kai voi olla väärässä?)
      Oma harrastukseni vei parinkymmenen vuoden ajan kerran kesässä viikoksi milloin mihinkin päin Suomea ja omassa porukassa meitä oli kaksi naista ja 5-6 miestä. Niiden lisäksi saman miesporukan oli tapaamisia muutaman kerran vuodessa - ainoa mitä Mursu sanoi oli "vie terveisiä" 😊 Ja työkaverit ihmetteli, "miten sun mies antaa sun tolleen kulkea"
      Reilu parikymmentä vuotta sitten Mursu lähti viikoksi Turkkiin, yksin. Työkaverit kyselivät "miten sä sen yksin sinne päästät, etkö sä pelkää..." Siihen oli pakko vastata, että eihän se nyt niin tyhmä ole, että se maksaa (markka-aikaa) yli kolmetonnia asiasta, jonka se saa tosta vajaan viidenkymmenen kilometrin päästä satasella, kyllä se ihan lomalle sinne menee.
      Koomista vain oli, että reissun jälkeen Anttilan asiakaspalveluun soittaessani, sieltä asiakaspalvelija lähetti terveisiä Mursulle 😂😂😂
      Mutta siis pointti oli se, että toisille matkatyöt sopivat, toisille ei, ja paljon asiaan vaikuttaa se millainen se parisuhde on ja millaista siellä kotona on ylipäätään.
      Voisin keittiötsykologina kirjoittaa tästä vaikka kuinka pitkään, mutta jääköön näihin tarinoihin 😊

      Poista
    4. Pöllölle; olipa hauska tuo Anttilan aspa 😁
      Myös meillä on lomailtu erikseen ja yhdessä jo kolmisenkymmentä vuotta. Luottamus on tärkeä asia parisuhteessa.

      Poista
    5. Puskissa; se aspa vielä ensin kysyi multa, että "anteeksi, oliko sun miehes pari viikkoa sitten Turkissa" - joo-o... "Okei, kerro xx:lta terveisiä" - joo-o...
      (koomisuutta lisäsi se, että sillä oli sama nimi kun mun äidillä...) Hän kuuli mun äänestä, että oon ihan pihalla ja kertoi koko tarinan.
      Muhun meni pienen pieni paholainen ja tietenkin vähän kuumensin Mursua ennen kuin kerroin terveiset 😅

      Poista
Uudempi Vanhempi