Elämäni noloimpia hetkiä

 

Alla on listaus noloimmista tilanteistani mitä olen elämäni aikana tehnyt. Tietysti maailmankaikkeus antaa anteeksi ja varmasti pahimmat ovat olleet niin hirvittäviä mokia että olen ne armeliaasti unohtanut tai psyyke on yksinkertaisesti blokannut ne.

Aloitetaan, lähdetään kronologisesti elämäni alkuvaiheesta kohti tätä elämän taitekohtaa:


1. Olin ehkä viiden tai kuuden vanha kun olimme äitini kanssa Stokmannilla, äitini oli ostamassa jotain vaatteita ja minä olin saanut ohjeet pysyä maisemissa. Jossain vaiheessa lähdin kuitenkin hiihtelemään pitkin vaateosastoa, ties mitä mielessäni liikkui mutta koska sitä on kersana kärsimätön, kyllästyin pian ja päätin mennä hoputtamaan äitiäni. Näin hänet keskustelemassa myyjän kanssa, juoksin hänen taakse ja löi niin paljon kuin jaksoin häntä suoraan ahteriin. Äitini kääntyi, olkoonkin että paljastui täysin ventovieraaksi naiseksi. Shit.


- heikko puolustus: mutsi oli saman mittainen ja tällä naisella oli täysin samanlainen hame (ainakin minun mielestäni).


2. Kirjotin kolmannen luokan opettajalle rakkauskirjeen koska hän oli kauneinta mitä olin koskaan nähnyt vaikka kolmannella luokalla tytöt olivat ihan tyhmiä, tämä ”tytöt ovat tyhmiä”-vaihe jatkui jonnekin kuudennelle luokalle. No, sitten tämä kaunis mutta ilmeisen julma nainen päätti lukea rakkauskirjeeni koko luokalle ja kuulin siitä seuraavat kaksi vuotta.


- seuraus: älä koskaan paljasta syvimpiä tunteitasi täysin ventovieraalle naiselle


3. Ollessani ensimmäisessä avioliitossani, olimme olleet silloisen vaimoni kanssa viihteellä kun hän seuraavana aamuna ilmoitti haluavansa seksiä. Kerroin etten krapulastani johtuen kykene mutta tämä hullu ei antanut periksi joten näin tapahtuikin – ainakin alkuun. Hän nimittäin piti...hmmm...koiratouhuista eli doggystylestä ja koska ihminen on ihminen, oksensin lahjakkaasti hänen selkäänsä.


- heikko puolustus/seuraus: ainakin ilmoitin hänelle huonosta olotilastani mutta seurauksena oli reilun viikon mykkäkoulu ja muutenkin jäätävä tunnelma.


4. Ajoin pomoni päälle polkupyörällä. Totta. Asuimme samalla paikkakunnalla joka ei ollut mikään iso, joten se että kohtaisimme jollain kohtaa, oli enemmän tai vähemmän todennäköistä. Hän oli ollut vierailemassa tuttaviensa luona mutta pahaksi onneksi heidän talonsa sijaitsi kylän ainoan pubin takana, ts. kun olin lähdössä pubista vahvan humalatilan saattelemana, hän ilmestyi nurkan takaa ja kirjaimellisesti jyräsin hänen ylitseen. Hän makasi maassa, huomasi kuntoni ja ilmoitti että ”sulla on sitten huomenna pekkanen”. Pahoittelin vuolaasti tapahtunutta, kiitin vapaapäivästä ja lähdin hoiperrellen kämpilleni.


- heikko puolustus: olisi saatana käyttänyt heijastinta


5. Seurustelin yhteen aikaan kaksoslikoista toisen kanssa ja erään kostean illan päätteeksi päädyin sänkyyn tämän toisen kanssa.


- heikko puolustus: jos on saatana identtiset kaksoset, heidän tulisi pitää jonkinlaista tunnistetta (qr- tai viivakoodi etc.)


6. Tapasin vieraan, kauniin naisen baarissa ja kerroin hänelle elämästäni lähes kaiken, mm. sen että teen sillä hetkellä pimeitä töitä (yhden omakotitalon sisäremontti). Nainen paljastui paikalliseksi verovirkailijaksi.


- heikko puolustus: opi nyt pitämään se turpasi kiinni (vrt. kohdat 2. ja 5.)



Ok, näitä ei tullut nyt kuin muutama mutta on olemassa mokia joita en tule koskaan kertomaan kenellekään ja ne ovat luonteensa vuoksi sellaisia ettei niitä voisi edes tänne laittaa, mm. kolmen viikon juoppoputki joka luonnollisesti meni täysin ravinnotta ja ryyppyputken jälkeiseen hot wings-mestaan (16 kpl ekstra hotteja), naisten vessaan ja suolen äkilliseen, räjähtävään toimintaan sekä siihen kuinka ylitseni kirjaimellisesti käveltiin erään Hämeenlinnalaisen opiskelija-asunnon keittiössä ja kuinka paikallinen päiväkotitäti ohjeisti pieniä ihmistaimia sanoilla ” katsokaa, nuo ovat niitä huonoja ihmisiä”.


Vaan mitkäs ne on teidän noloimmat hetket?

18 Kommentit

Mukavaa kun poikkesit!

  1. Täytyy sanoa, että olipas törppö opettaja. Sun elämän naiset on tainneet kaikki olla vähän outoja :E

    Mä en tunnusta mitään.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jep, en oikein ymmärtänyt miksi sen piti tehdä se.
      Ne on ollut, tai olivat siihen asti kun sekoittelin päätäni. Ehkäpä mä olen sellainen ihminen joka vetää outoja puoleensa, olkoonkin että nyt nämä 12 selvää vuotta ovat olleet hyvin rauhallisia. Joskus tuntuu että liiankin rauhallisia mutta parempi näin kuin silloin juopotteluaikoina.

      Poista
    2. Varmaan ihan hyvä juttu :) Kusipäisiä opettajia riitti kyllä meidän nuoruudessa. Meilläkin yksi kansankynttilä laittoi mut ja luokan toisen hiljaisen tytön luokan eteen huutamaan, kun halusi tietää lähteekö meistä ääntä.

      Poista
    3. Kyllä, se on hyvä juttu! 😁
      Entisinä aikoina opettajilla oli suorastaan kivikautiset metodit nykyisiin verrattuna. Tai näin luulen koska ei mulla ole muuta tietoa kuin mitä olen lukenut mutta silti, opet oli jotenkin häiriintyneitä.

      Poista
  2. Mähän olen aina ollut ääääärettömän kiltti, ujo, arka ja hiljainen. Oikeesti. Kunnes tapasin Mursun, joka sai musta irti jotain muutakin. Mä oikein mietin, että mitä noloja tilanteita mun elämässä on ollut. Ja tulin siihen tulokseen, että ei ole oikeastaan kuin yksi. Siis sitten kun pääsin pahimmasta ujoudestani.
    Mietin, kehtaanko kertoa tätä, mutta... No, ehkä me joskus jossain vielä törmätään naamatusten ja sitten voin punastella, mutta... Enkä kerro ihan tarkalleen, saatte kuvitella osan tarinasta 🤦‍♀️
    Muistatteko joskus 1980-90 -luvulla t-paidat, jotka oli kuin collegepaidat, joista oli leikattu hihat ja kaikki resorit pois? Olin silloin vielä ihan sellainen simpsakan kokoinen nuori nainen (en tällainen vanha rupsahtanut maalaismatami siis...) ja sellainen päälläni kipaisin sen aikaiseen "kaiken-tavaran-kauppaan" ostamaan leivinpaperia, kauheella kiireellä, juosten koko kaupan läpi.
    Ihmettelin kovin, kun vastaantulevat asiakkaat katsoivat mua tavallista pidempään. Vasta kassalla, kun pysähdyin ja jouduin hetken jonottamaan, huomasin itsekin, miksi vastaantulijat oli pudottaa silmänsä... ja tumma puna nousi ei-niin-kovin-hitaasti hiusrajaan asti ja leivinpaperi jäi kauppaan.
    Äkkiä autoon ja Mursulle käsky "Aja, älä kysy". Hetken päästä hirveä repeäminen ja naurun lomasta sain kerrottua mitä oli tapahtunut.

    Älkää kysykö, pliis.

    VastaaPoista
  3. Kyllä oli kamala opettaja sulla!!! Meillä yksi uskonnon opettaja vain heitti penkin luokan keskelle, jos ei oltu hiljaa ja toinen alakoulun opettaja antoi viivottimesta sormille, jos ei uskonut mitä se sanoi.

    Mä olen myös ollut ihan vaan kilttinä. Yhden ison mokan olen kuitenkin tehnyt ja olen sen paljastanut omalle pojalleni, jotta tietää, ettei äiti ole täydellinen tapaus ;-)

    HPöllön tarina oli hauska. Muistan nuo paidat ja arvelen että jotain samantapaista on saattanut tapahtua, mutten tunnusta sellaista kuitenkaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Birgitta; hyvä tietää, että on ehkä olemassa joku jossain jolta voi saada vertaistukea jos tuntuu siltä, että tarvitsee. Tiedät luultavasti jonkun jolle on voinut käydä samoin kuin mulle, tai tiedät jonkun joku joka tietää ;D

      Kamalia opettajia teillä kyllä on ollut. Meillä oli hyviä opettajia mutta yläasteella huumorintajuton ja ehkä jopa laskutaidoton rehtori:
      luokkien ovet oli yleensä välituntien ajan lukittuina, mutta jostain syystä alkavan tunnin luokan ovi olikin auki ja päästiin luokkaan. Joku pojista keksi aloittaa liitusodan, jonka jäljiltä luokka oli kamalassa kunnossa.
      Saatiin kaksi vaihtoehtoa: maksaa siivoojan palkka ylityökorvauksineen, kun hän siivoaa luokan tai siivoamme luokan itse ja ostamme uuden liitupaketin = keräämme rahat liitupakettiin. Valitsimme jälkimmäisen. Liitupaketin hinnaksi ilmoitettiin 5 mk. Joku kävi vielä kirjakaupasta sen tarkistamassa ja tultiin siihen tulokseen, että ei, ei se voinut tarkoittaa 5 mk/hlö = 160 mk.
      Siivottiin luokka ja kerättiin raha: 20 senttiä per nenä, eli yli 5 mk! Sovittiin vielä, että rahat pitää tuoda yhden ja viiden pennin kolikoina - eli meillä oli hirveä pussillinen rahaa vietäväksi rehtorille.
      Luokkahuoneen siivous kelpasi, mutta kun minä ja kaksi muuta vietiin muovipussillinen rahaa rehtorille, herra rehtori puhisi hetken punaisena ja karjaisi "ULOS". Siihen meni sen vuoden luokkaretki....

      Poista
    2. Ihana juttu 😁 Meillä oli samantyyppinen lukion reksi.

      Poista
    3. Kumman huumorintajuttomia reksejä meidän aikaan 😉

      Poista
    4. Birgitta, tuo kolmannan luokan ope oli julma omalla tavallaan mutta oli niitä muitakin; yks antoi viivottimesta näpeille - niin että viivotin oli syrjällään, eräs laittoi ulos pakkaseen jossa sattui vahingossa puhumaan ja yksi näitä monopäistä antoi kolme tuntia jälki-istuntoa luokalle kun ei siivottu yhden meidän luokkalaisen oksennusta luokan lattialta. Että semmosta. Niin ja me oltais hirmu kiinnostuneita jos kirjoittaisit blogissasi siitä mokasta minkä tunnustit pojallesi ja jos sulla on niitä muitakin, niin kerro ihan vapaasti 😃

      Poista
  4. Olit luultavasti jo nuorena niin kaunokirjallisesti lahjakas, että opettaja halusi jakaa sen muillekin, opiksi ja ohjenuoraksi miten kirjoitetaan. Ei vaiskaan, pottumainen ope.

    Mie oon kai dementoitunu armeliaasti niin, etten muista mokiani enää. Enkä oikeestaan haluakaan...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Veemäinen ope mun mielestä ja olet oikeassa dementoitumisesta, itsellänikin on muisti mennyt unen puutteen takia. Hemmetin kiputilat kun pitää valveilla.

      Poista
Uudempi Vanhempi