K-jalkojen vaikutus orgasmiin

 

Olen alkanut jo aikoja sitten hoitaa itseäni, meinaan että tällainen vanha kääpä kuivuu sen nopeammin mitä lähestyy se päivä kun on heitettävä lusikka nurkkaan. Onnekseni olen kehittänyt tahdonvoimaani ja saanut saanut rajattua kuivumisen jalkapohjiini ja lompakkooni. Jälkimmäiseen en ole vielä löytänyt hoitokeinoa enkä oikein ensin mainittuunkaan, mutta homma on hyvä alulla. Minullahan on näet niin kuivat jalat, erityisesti jalkapohjat ja niissä kantapäät, että toimiessani survival-koulutuksen vetäjänä hämmästytin porukkaa sytyttämällä nuotion pelkästään lyömällä kantapohjia yhteen. Valtava kipinäsuihku ei pelkästään sytyttänyt sytykkeitä, vaan se lähes korvensi nuotiossa olleet puut.

Olen myös tienannut kantapäilläni sillä olen esiintynyt kyläyhdistyksen yöperformanssissa steppaajana ja voitte kuvitella miltä näyttää kuiva, iho rutussa oleva kääpä jonka kantapäistä lähtee salamoita ja helvetillisiä tulivuorenpurkauksia muistuttavia kipinäsuihkuja. Tippiastianikin sijaitsi viidenkymmenen metrin päässä sillä pelkäsin että itsestään perkeleestä olevat tulisuihkut sytyttävät vähäiset tippini tuleen. Oman performanssini nimi oli ”Tuonelan tulet” minkä johdosta paikallinen kirkko asetti minut pannaan useammaksi vuodeksi vaikka valitin asiasta kirkkoneuvostolle.

Markkinoilla on useita rasvoja ja voiteita joten voitte kuvitella että tällainen juntti on hukassa mennessään valitsemaan itselleen sopivaa tököttiä. On öljypohjaista, on vesiperusteista ja hybridiä, joku lupaa että iho on kuin vauvan peppu viikon jälkeen (ja vitut) ja joku taas ettei heidän rasvansa lähde ensimmäisessä pesussa (pitää järjettömän hyvin paikkansa). Niinpä olen sitten aikojen kuluessa ostanut mitä moninaisimpia tatinoita ja yksi pahimmista oli kun tulin ostaneeksi liukuvoidetta, purkin kyljessä kun luki E – vitamin enkä huomannut pienellä painettua lubricant-tekstiä. Toisaalta se oli kätevää ainetta; olohuoneessa yksi askel keittiön suuntaan, niin jo vain liu´uin äänettömästi lattiaa pitkin kuin vaeltava aave kunnes jysähdin melkoisen vauhdin saattelemana uuninluukkua vasten. Minulla on vieläkin hellan nappuloiden kuvat alavatsassani, jostain syystä uuni näyttäisi olevan tasalämmöllä ja asteita 175. Taisivat jotenkin vääntyä osumassa.

Olen myös osallistunut erään ison, puisen laivan tekoon, tyypit palkkasivat minut hiihtelemään aluksen kannella paljain jaloin. Kolmatta viikkoa ilman täytti jaa vähän tajuton pöly, mutta niinpä vaan mun kovettuneet jalkapohjat hiovat laivan kannen todella sileäksi. Varjopuolena mainittakoon että jalkani kuivuivat entisestään. Eräs omituisimmista ja silti mielenkiintoisimmista oli se, kun kyläkoulun ala-asteelta otettiin yhteyttä ja minua pyydettiin osallistumaan biologian tunnille. Kyseessä ei ollut ihmisanatomian tuntemus, vaan opettaja havainnollisti jalkapohjieni avulla mitä oraville tapahtuu jos ne eivät saa nestettä. Hauskinta oli kun eräs pikkutyttö kysyi saako oravia silittää. Opettaja sanoi että saa kunhan laitat ensin nämä hitsarinhanskat käteesi etkä silitä kuin pari kertaa, hän ei jumalauta aio lähteä rosikseen sen tähden että sulta on iho kuoriutunut käsistä.

Rahaa palaa kenkiin, tosin ne eivät ole itselleni vaan vastakkaiselle sukupuolelle sillä sen harvan kerran kun niin sanotusti lykästää, niin joudun valehtelemaan tälle onnettomalle että kärsin kenkäfetissistä joten voisiko hän pukea nämä korkeavartiset (ja tilauksesta tehdyt, erityiskovat) saapikkaat jalkoihinsa. Tämä varotoimenpide siksi että minulla on omituinen taipumus orgasmin saadessani sätkiä kuin lahna rantakivillä enkä halua että partnerilta lähtee ei pelkästään iho, vaan myös lihat sääristä. Ei varmaan tarvitse vakuutella ettei toisia treffejä tule; ilman täyttää kitkan polttaman nahan haju, muijan kengät ovat riekaleina ja siinä missä hän vetää aktin jälkeistä savuketta, niin minä sätkin nurkassa kuin saatana. Oh dear.

Olen tavallaan päättänyt jalkarasvan etsimisen sillä se on sekoitus Dermosilin Ekstra Strongia, moottoriöljyä, talia ja paloa ehkäisevää jauhetta mitä palonestomaaleissa käytetään. Aika hyvää tavaraa, kipinöinti on vähentynyt 40% ja sukkia ei mene enää kuin 150 paria viikossa. Olen myös yrittänyt ommella sekä uunikintaista että valimotyöntekijän hanskoista itselleni sukat mutta huonolla menestyksellä, varsinkin jälkimmäisten kohdalla kipinäsuihku suuntautui suoraan ylöspäin joten näitä sukkia käyttäessäni tunnelma oli enemmän kuin great balls on fire. Nyt niissä on tosin kiristysnauhat varsien päissä vai miten helvetissä sitä nilkkaosaa kutsutaan. Lopuksi voin todeta että kenellä on vastaavia ongelmia, niin voin auliisti antaa neuvoja jo kahdenkymmenen vuoden kokemuksella ja vieläkin vanhemmalla kalustolla.

Muistakaa olla ihmisiksi.