Pahimmat syntini

 


En ole puhunut aikoihin luostarin asioista koska olen kirjoitellut kaikenlaista omasta elämästäni ja nämäkin asiat tavallaan liittyvät omaan elämääni sillä aika ajoin meille tulee ohjeistuksia ylemmältä taholta joita meidän on noudatettava ja nyt sitten kaikkien munkkien on suoritettava synnin tunnustus pidemmän kaavan kautta. No, munkeilla kun on salaisuuksia, niin kaikkea ei tarvitse kertoa yhdellä kertaa koska väkeä on paljon ja rippi-isien terveyttä on ajateltava. Liikaa synkkiä salaisuuksia viikolle voi olla vanhoille kävyille liikaa. Ajattelin asioiden selvyyden vuoksi jättää tästä postauksesta korulauseet ynnä muut pakolliset jurinat mitä syntien tunnustuksessa käytetään ja tehdä muutaman kohdan listan. Lisäksi tämä lista liittyy aiempaan postaukseen jossa lupasin kertoa teille pahoista teostani, olkoonkin että silloin sanoin ripottelevani niitä sinne tänne tekstin joukkoon mutta tässä niitä nyt sitten tulee jokunen selityksineen. Huomauttaisin vielä että kaikki nämä ovat tapahtuneet ennen vuotta 2011, alkaen 90-luvun alkupuolelta jolloin olin nuori ja hullu. Toki voitte tuomita minut vapaasti, ymmärrän kyllä.


1. Olen väkivalloin katkaissut erään miehen käsivarren.

Vietimme alkoholintäyteistä iltaa kotonamme ja vieraanamme oli eräs paikkakunnalla asuva (asuin siihen aikaan todella pienessä kylässä) tunnettu henkilö ja yhdessä vaiheessa hän alkoi huutamaan vaimolleni ja haukkumaan häntä huoraksi. No, jos on horoskooppimerkiltään leijona, niin sehän ei käy koska pesue on kaikki kaikessa ja niinpä tartuin pesäpallomailaan joka oli takkasyvennyksen kulmassa tiettyjen asioiden (kuten tämä) takia. Ollakseni rehellinen, yritin tähdätä tätä mulkkua päähän mutta hän sai kätensä eteen joka lyönnin voimasta katkaisi kyynärvarren luut. Jätkä pääsi pakenemaan mutta myöhemmin sain tietenkin tuomion (ehdonalaista väkivaltaisuudesta) ja melko isot korvaukset.


2. Olen väkivalloin hakannut erään miehen niin pahasti että häneltä murtui/hajosi silmänpohja toisesta silmästä muiden vammojen lisäksi.

Meidät oli kutsuttu tämän miehen viisikymmentävuotis juhliin ja ilta menikin alkuun hyvin mutta yhdessä kohtaa hän alkoi kyselemään minulta että mistä noita saa? Olin tietysti ihan pihalla ja kyselin että niin mitä, johon mies vastasi että noita huoria ja osoitti vaimoani. Siinä vaiheessa pyysin muita vieraita poistumaan koska en halunnut heidän joutuvan kuulusteluihin ja hakkasin miehen koska en siedä että omaa vaimoani (silloista) tai ketään muutakaan naista kutsutaan sillä nimellä. Tuomiota tuli taas, ehdonalaista ja erittäin suuret korvaukset mutta sen jälkeen kukaan ei loukannut vaimoani ja voin vannoa ettei hänellä ollut antaa mitään aihetta moisiin väitöksiin, vaan hän oli uskollinen ja kaikin puolin hyvä vaimo.


Meni useampi vuosi ja elämä soljui rauhallisesti kunnes paikkakunnan baarissa alkoi käymään eräs mies seurueineen ja aina kun olimme vaimoni kanssa baarissa, niin tämä kyseinen niljake tuli ehdottelemaan kaikenlaista vaimolleni ja joka kerta kun vaimo esim. käveli tämän tyypin pöydän ohitse, tämä puristeli vaimoani perseestä laukoean jos jonkinlaisia törkeyksiä ja ennen pitkää tämä häirintä ulottui kotiimme asti siinä määrin ettei vaimoni uskaltanut lähteä ulos. Puhuin useamman kerran tämän kusipään kanssa ja kerroin että voi olla viisasta lopettaa hyvän sään aikaan mutta näillä puhekerroilla ei ollut mitään vaikutusta ja koska viranomaiset eivät tehneet mitään, päätin poistaa tämän saastan joten puukotin häntä kaksi kertaa niskaan. Olin pidätettynä 11 päivää koska ei ollut varmuutta jääkö kusipää henkiin, toinen puukon iskuista oli jäänyt kahden millin päähän kaulavaltimosta eikä se toinenkaan ollut paljon kauempana. Tyyppi jäi henkiin, minut passitettiin suoraan vankilaan sillä perusteella etten voisi pelotella/vaikuttaa todistajien mielipiteisiin ja koska tuomio tuli tapon yrityksestä, se oli 4 vuotta 6 kuukautta ja kaksi viikkoa. Ensikertalaisena en tietenkään isunut kuin puolet ja vapauduin 2007 maaliskuussa.

En puolustele mitenkään tekojani, mutta sen sanon että periaatteenani on ollut se ettei pienille saa olla paha ja ei naisia ensinnäkään saa pahoinpidellä eikä heitä myöskään saa halventaa millään muotoa, en tiedä, se vaan on jotenkin iskotettu luonteeseen ja sille minä en voi mitään.


Bad person


Nämä ovat siis pahimmat teot, tietysti niitä on tullut aikoinaan tehtyä kaikenlaista muuta typerää kuten pirtukauppaa ja myinpä kerran kaveriltani kaikki vaatteet päältä (kirjaimellisesti) kun olimme Novgorodissa ja hän sattui sammumaan hotellin aulan eräänlaiseen lounge-tilaan jossa oli sohvaryhmiä ja pöytiä ja tietysti paljon väkeä. Huuto oli hirveä kun kaveri heräsi ja pieneksi painiksihan se meni mutta sopukin löytyi. Pienempiä syntejä löytyy vielä ja niistä ehkä myöhemmin mutta halusin kertoa nämä pahimmat koska ne ovat vainonneet minua koko ikäni. Nytpä sitten te olette tuomareitani ja ymmärrän jos ette halua olla enää tekemisissä kanssani mutta puolustukseni sanon että en ole väkivaltainen ellei joku uhkaa rakkaintani tai ihmistä josta välitän. Silloin näen lähinnä valkoista enkä välitä seurauksista.

Tästä tuli synkkä postaus mutta pyrin olemaan rehellinen teitä kohtaan. Muistakaa olla ihmisiksi.




11 Kommentit

Mukavaa kun poikkesit!

  1. Niin. Kaikissa näissä tapauksissahan on selkeänä teemana se, että joku on käyttäytynyt huonosti vaimoasi kohtaan ja sulla paloi käämi. Sen pitäisi olla tuomiota-alentava seikka, mutta oikeushan ei katso muuta kuin sinun toimiasi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin, ei mitään yleviä tekoja mutta en voi tai voinut itselleni mitään. Mä olin niin sekaisin tuohon aikaan.

      Poista
  2. Niin, ymmärrän tuon että nämä asiat ovat vainonneet ja vaivanneet sua. Olen samoilla linjoilla ettei ketään saa kiusata ja uhata. Itse en ole väkivaltainen, mutta auta armias millaisia ajatuksia päähäni tulee kun näen epäoikeudenmukaisuutta ja kiusaamista. Hyvä kun sait tunnoltasi? -e-

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No itseasiassa nuo asiat joita tein, ovat demoneita joiden kanssa joudun juoksemaan loppuelämän mutta nyt kun aikaa on kulunut, se on vaimeampaa kuin ennen.

      Poista
  3. Ovat vainonneet ja vainoavat vieläkin sillä kadun tekemiäni asioita mutta kuten sinä, mä en voi sietää jos heikompaa osapuolta tai muuten selvästi alakynnessä olevaa kiusataan. Siis ylipäätään, oli kiusaaminen/pahoinpitely jotain kohtaan, on sellainen asia jota en siedä.

    VastaaPoista
  4. Ymmärrän, että nuo vainoavat edelleen, ei mitään järjellä selitettäviä asioita ja varmasti kertovat osaltaan kuinka huonosti sulla on ollut asiat ja miten sekaisin oot ollut. En voi sanoa, että millään muotoa hyväksyisin tekosi, vaikka heikomman puolustamisen nimessä ne on tehtykin (vai oliko se vain ”lupa” tuoda pahaolo ulos), mutta ” olet syntyisi sovittanut” ja elämä on eri jengoilla.

    Ihmiselle pitää antaa mahdollisuus näyttää, että on muuttunut.

    Uskon, että jollain tapaa varmasti auttaa sinua asian käsittelyssä, että jaoit tekemäsi teot .

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin, tuohon aikaan oli ryyppämisen lisäksi sekakäyttöä mutta se ei ole mikään puolustus, vaan todiste siitä kuinka hullu ihminen voi olla kun sekoittelee omaa päätään. Onneksi ne ajat ovat takana.

      Poista
  5. Eipä ole ainakaan minusta kenenkään tuomitsijaksi - toiveammattini oli kyllä aikanaan tuomari, mutta koska ihan muihin hommiin päädyin niin no way.
    Jokaisella meistä on salaisuuksia, isoja ja pieniä, valkeita ja mustia - miten kukin ne itse näkee ja kun on tekonsa muutoin sovittanut, on jäljellä sovinnon teko itsenä kanssa ja anteeksianto itselleen. Unohtaa ei tarvitse, eikä pidäkään mutta anteeksi voi pahatkin teot antaa - antaa samalla se toinen tilaisuus 🤗

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Toi oli Pöllö kauniisti sanottu ja pitää paikkansa mutta mä en ole vielä antanut itselleni anteeksi sitä että pilasin elämäni parhaat vuodet ja tein tuollaisia tekoja.

      Poista
  6. Ihminen on itse usein se tiukin tuomari itselleen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niinhän se taitaa olla. Aikaisemmat typeryydet syyllistävät vielä vuosienkin jälkeen.

      Poista
Uudempi Vanhempi